Turvallisen talven muistilista

Työtapaturmien ehkäisy on niin työnantajan kuin työntekijän itsensä vastuulla. Ennakoimalla ja riskit etukäteen kartoittamalla moni haaveri vältettäisiin.

1. Huomioi myös työmatkasi

Viime vuonna lähes viidennes työtapaturmista sattui työmatkoilla. Silti työturvallisuusasiat eivät ole monellakaan mielessä heti kotoa lähtiessä. 

AKT:n työsuojelusihteeri Pasi Ritokoski kehottaa varaamaan talviselle työmatkalle reilusti aikaa. Auton ikkunat pitää ehtiä raapata kunnolla, eikä bussipysäkille kannata liukastella juosten.

Myös varusteiden kannattaa olla jo työmatkalla kunnossa. Moni pukee työpaikalla päälle pitävät kengät, heijastintakit ja muut, mutta niistä olisi hyötyä jo ennen työajan alkua. Varsinkin hyvät jalkineet ovat tärkeät. 

Työmatkojen varusteet kannattaa miettiä myös sellaisiksi, että niissä pärjää, jos jotain sattuu ja joutuu odottamaan apua. Esimerkiksi otsalamppu ja lämmintä vaatetta kannattaa pitää mukana. Fiksuimmat työnantajat tukevat työntekijöidensä turvallisia työmatkoja, joku on jopa kustantanut työntekijän pyörään nastarenkaat.

2. Valaistukset kuntoon!

Valaistus työpisteillä, kulkuväylillä ja teillä vaikuttaa työturvallisuuteen monin tavoin. Pimeässä onnettomuuksia käy helpommin, ja pimeys voi myös heikentää yleistä turvallisuudentunnetta, jaksamista ja viihtymistä. 

Säädösten mukaan työnantajan pitää järjestää työpaikalle sellainen valaistus, että työntekijä näkee työkohteen ponnistelematta eivätkä valot aiheuta tapaturman vaaraa esimerkiksi sokaisemalla. Sitovia raja-arvoja sopivalle valolle ei ole, mutta esimerkiksi Työsuojelu.fi-palvelussa annetaan valaistuksesta tarkkoja ohjeita. 

Suosittelemme kaikkien käyttöön myös otsalamppua tai muuta vastaavaa valoa, joka jättää kädet vapaaksi yllättävässäkin tilanteessa. Helposti saatavilla oleva irtotaskulamppukin on parempi kuin ei mitään.

3.  Ledi näkyy heijastintakin paremmin

Kunnon heijastimet ovat pimeässä tai hämärässä työskentelevälle välttämättömät, ja työvaatteisiin ne onkin yleensä hyvin järjestetty. Mieti olisiko omalla työpaikalla hyötyä vaatteista, joissa on ledivalot. 

Leditakit ovat uusi keksintö, mutta niitä on jo monella työvaatevalmistajalla. Ledi näkyy vielä paljon heijastintakin paremmin. Varsinkin satamissa sumuisella säällä leditakit ovat osoittautuneet hyviksi.

4. Tunnista liukkaat vaaranpaikat 

Kuljetustyötä tekevät ovat yleensä hyvin perehtyneitä liukkailla teillä ajamiseen, mutta todellinen vaaranpaikka saattaakin olla työpaikan pihalla autolle kävellessä. Liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavat vuosittain noin 30 000 työtapaturmaa. 

Työnantajan pitää varmistaa, että työpaikalla on toimintaohjeet liukkauden torjuntaan. Jokaisen kannattaa kuitenkin olla aktiivinen riskipaikkojen tunnistamisessa. AKT:n työsuojelusihteeri neuvoo kiinnittämään huomiota esimerkiksi ovien ympäristöön. Niihin voi kertyä jäätä, ja toisaalta kengänpohjiin tarttunut lumi voi aiheuttaa liukastumisen sisällä.

Työsuojeluviranomaisen ohjeen mukaan hyvissä liukkaan kelin kengissä on pehmeä pohjamateriaali, voimakkaasti kuvioitu pohja, 5−8 milliä syvät urat ja matala, leveä kanta. Lisäturvaa saa kenkiin kiinnitetyistä nastoista tai liukuesteistä.

5. Epäjärjestys luo riskejä

Moni työtapaturma on saanut alkunsa siitä, että jotakin on jäänyt väärään paikkaan lojumaan. Erityisen vaarallista sekasotku on talvella. 

Jos roinien päälle sataa lunta, niihin on entistä helpompi kompastua. Myös kaatuneet nesteet aiheuttavat talvella enemmän riskejä kuin kesällä.

Talvella esimerkiksi öljy tai pakkasneste maassa voi tehdä tosi liukkaan kohdan.

6. Palelu heikentää ajattelua

Kylmyys kuormittaa elimistöä ja heikentää fyysistä toimintakykyä. Älyllistä toimintakykyä kylmyys voi ensin jopa hieman parantaa, mutta kun palelu jatkuu, alkaa ajattelukin huonontua. Työterveyslaitoksen mukaan ihmisen toimintakyky voi tavanomaista talvista ulkotyötä vastaavissa tilanteissa heikentyä 5–20 prosenttia. 

Kylmäaltistumiseksi katsotaan työnteko alle kymmenen plusasteen lämpötilassa. Käytännössä kylmyyttä arvioitaessa ei kuitenkaan auta katsoa pelkkää lämpömittaria, vaan siihen vaikuttavat myös tuuli ja kosteus. 

Työterveyslaitos suosittelee kylmään säähän kolmea kerrosta vaatetta: Alusvaatetuksen tehtävä on siirtää kosteutta seuraaviin vaatekerroksiin ja tuntua miellyttävältä. Se voi olla esimerkiksi polypropeenia, polyesteria tai villaa. 

Välivaatetus eristää lämpöä. Välikerroksen materiaaleja ovat esimerkiksi villaneulos, fleece ja tekoturkis. Päällysvaatetus suojaa tuulelta ja kosteudelta, ja siinä on myös muut työn ja turvallisuuden edellyttämät ominaisuudet.

7. Lepo ja tauot palauttavat

Kun olosuhteet kuormittavat, levon ja taukojen merkitys korostuu. Tämä koskee kaikkia suomalaisia työntekijöitä, sillä kaikkien valoisat tunnit vähenevät talvella. Lisäkuormaa voi tulla kylmyydestä ja esimerkiksi liukkaalla ajamisesta. 

Monia ihmisiä pimeys väsyttää. Ajaessa kannattaa pitää tauko heti, kun vähänkin alkaa tuntua siltä. Riittävä tauotus on yhtä tärkeää talvella kuuman takia.

8. Järkevästi ruokaa ja nestettä

Talvella jaksamiseen vaikuttaa olennaisesti myös ravinto. Syö säännöllisesti ja terveellisesti niin, että ruoka antaa voimia, tukee lämmöntuottoa eikä väsytä. Myös riittävä nesteytys on tärkeä, vaikkei sitä talven kylmässä muistakaan yhtä helposti kuin kesällä hikoillessa. Piristeet eivät ole ratkaisu talven aiheuttamaan väsymykseen. Ne ovat lopun alkua.

Työterveyslaitos opastaa kokoamaan työpäivän pääaterian niin, että siinä on aina täysjyväviljaa, jokin proteiinipitoinen tuote ja kasviksia, hedelmiä tai marjoja. Pikaruokaa ei Työterveyslaitoksen asiantuntija suosittele varsinkaan tien päällä liikkuvalle, koska iso energia-annos kerralla väsyttää helposti.

9. Tehokkuus ei ole kiirehtimistä

Iso osa työtapaturmista niin kesällä kuin talvella olisi vältettävissä paremmalla suunnittelulla ja ennakoinnilla. Talven pimeydessä ja liukkaudessa kiire voi kostautua entistä helpommin. Äkkinäinen harkitsematon liike voi aiheuttaa ison onnettomuuden. 

Jos työpaikalla on viikkopalaveri tai vastaava, siellä kannattaa käydä läpi olosuhteet ja niiden vaatimat muutokset työnteossa. Olisi hyvä muistuttaa, että tehokkain työntekijä ei välttämättä ole se, joka eniten pyörii. Päinvastoin, jos tehdään hosuen, koko työnteko saattaa loppua siihen. 

Jos työhön liittyy tarkkoja aikatauluja, talviolosuhteet pitäisi ottaa niissä huomioon. Jo pelkkä nopeuden ihannointi työpaikan kulttuurissa voi olla talvella erityisen vaarallista.

10. Havainnoi ja ilmoita

Työturvallisuus ei ole kenenkään asia yksin, ei työsuojeluvaltuutetun eikä edes työnantajan. Jotta työpaikka olisi turvallinen, kaikkien panosta tarvitaan. 

AKT:n työsuojelusihteeri kannustaa ottamaan työpaikoilla käyttöön havainnointijärjestelmiä, jotka tekevät helpoksi ilmoittaa vaaranpaikoista ja läheltä piti -tilanteista. Ja kun porukka sitten saadaan tekemään havaintoja ja ilmoittamaan niistä, on tärkeää, ettei havaintoja pelkästään kirjata ylös vaan asioille myös tehdään jotain.


Lisätietoja työsuojeluasioista: AKT:n työsuojelusihteeri Pasi Ritokoski, p. 09 6131 1226, pasi.ritokoski@akt.fi


​Tekstit: AKT-lehti 8/2020

 


Päivitetty: 18.1.2021