AKT:n hallitusohjelmatavoitteet

18.3.2019

AKT vaatii mm. raskaan liikenteen valvontakeskuksen perustamista, lisää rahaa väyläinvestoineihin sekä resursseja harmaan talouden torjuntaan.

 

1. Raskaanliikenteen valvontayksikkö
Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen liikenteen valvonta on ollut heikkoa etenkin raskaan liikenteen osalta. Useat eri järjestöt ja tahot ovat jo vuosia vaatineet omaa raskaanliikenteen valvontayksikköä poliisiin, nyt se on aika toteuttaa.

2. Väyläinvestoinnit – Rahoitusmalli investointeihin ja kunnossapitoon vähintäänkin kahdelle seuraavalle vaalikaudelle (2019-2027)
Väyläinvestointeihin sekä olemassa olevan tieverkoston kunnossapitoon tarvitaan uusi pitkälle aikavälille ulottuva rahoitusmalli, joka takaa tieverkoston tasapuolisen kehittämisen ja kunnossapidon kaikkialla Suomessa.

3. Väliaikaisen turvaamistoimen käytön kieltäminen
Väliaikaista turvaamistoimea ei voi käyttää työriita tai työehtosopimuskiistassa.

4. Harmaan talouden torjunta

   4.1 Alipalkkauksen kriminalisointi
Alipalkkauksen kriminalisointi on välttämätöntä saada lainsäädäntöön tulevalla hallituskaudella. Kun työnantaja maksaa tietoisesti työehtosopimuksen alittavaa minimipalkkaa, on se saatettava sanktion piiriin (oikeudellinen toimenpide tai väliaikainen liiketoimintakielto).

   4.2 Toimivaltaisen viranomaisen kilpailutuksen toteuttamisen pelisäännöt
Joukkoliikenteen kilpailuttamisesta vastaaville toimivaltaisille viranomaiselle tarvitaan selkeät ja yhteiset pelisäännöt, jotta kilpailutus on reilua sekä tasapuolista. Tällä hetkellä kilpailutuksissa tehdään tarjouksia hinnoilla, joilla ei voida kattaa kaikkia työsuhteen velvoitteita eikä työehtosopimuksen mukaista palkkaa erillisine lisineen.

   4.3 Ammattiliittojen kanneoikeus
Kollektiivinen kanneoikeus järjestöille on harmaan talouden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta välttämätöntä saada voimaan lainsäädäntöasteelle.

   4.4 Tilaajanvastuulaki ja sen noudattaminen
Tilaajavastuulain velvollisuudet on ulotettava läpi koko alihankintaketjun.
Tilaajavastuunlain on tarkoitus edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista, mutta tilaajavastuulaki ei anna työkaluja työehtojen noudattamisen valvontaan.

   4.5 Henkilökohtaisen veronumeron käyttöönotto
Henkilökohtaisen veronumeron käyttöön otolla pystytään varmistumaan kuljetusalalla työskentelevän työntekijän olevan verohallinnon rekisterissä ennen työnteon alkamista. Näin pystytään varmistamaan verotukseen liittyvien velvollisuuksien valvonnan noudattaminen ja mm. harmaan talouden torjuminen.

   4.6 Alihankinnan ja vuokratyön pelisäännöt
Tarvitaan nykyistä paremmat ja tiukemmat pelisäännöt, jotta työehtosopimuksen mukaisia ehtoja ja palkkaa noudatetaan myös alihankkijoiden työntekijöihin sekä vuokratyövoimaan. Tilaajan vastuuta em. asioiden selvittämisestä ja valvomisesta pitää lisätä, nykyinen tilaajavastuulaki ei sellaisenaan riitä.

5. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun jälkisuojan parantaminen
Pääluottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun jälkisuoja on 9 kuukautta tehtävien päättymisen jälkeen.

6. Aktiivimallin heikennysten poistaminen työttömyysturvalainsäädännöstä
Aktiivimalli ei ole kannustava, vaan kohtelee työttömiä eriarvoisesti riippuen hänen asuinpaikastaan, ammattialastaan sekä muista olosuhteistaan ja mallin sekavuuden vuoksi työttömän on erittäin vaikea varmistua siitä, millä tavoin hän yleensä voi täyttää aktiivisuusedellytyksensä.

7. Yhteistoimintalain (YT-laki) uudistaminen
YT-menettelyssä on lisättävä työntekijäpuolen mahdollisuuksia olla aloitteellisia. Nykyisellään YT-menettelyn käynnistää työnantaja, sama mahdollisuus on saatava työntekijäpuolelle.

8. Työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen työterveyshuoltoa kehittämällä
Yritysten erilaisuus tulee huomioida nykyistä paremmin työterveyshuollon sisällöissä.

Tavoitteena pitää olla työterveyshuollon vaikuttavuuden lisääntyminen. Osto-osaamisen lisäämistä pitää tehdä. Yrityksissä työterveyshuollon ostaminen on yleensä henkilöstöhallinnon tehtävä, mutta se ei kuitenkaan ole henkilöstöhallinnon ydinosaamisen aluetta. Pienet yrittäjävetoiset yritykset ymmärtävät työterveyshuolto tarpeensa yleensä hyvin, mutta jättävät usein sairaanhoidon ostamatta ja tyytyvät lain velvoittamaan työterveyshuollon minimitasoon. Usein työterveyshuolto koetaan vain pakollisena riesana ja kustannuksena eikä ymmärretä sen antavan vastinetta myös yritykselle.

9. Ammatillisen koulutuksen reformi
Työpaikalla toteutettavan koulutuksen laadun taso on varmistettava ja huolehdittava siitä, että opiskelijan yksilölliset tarpeet opetuksessa huomioidaan riittävästi ja ettei koulutettavilla korvata vakituisen työntekijän työpanosta. Näyttöihin ja laadullisesti heikkoon työharjoitteluun perustuva koulutus ei anna alalle valmistuvalle riittävää valmiutta alan vaativaan työhön.

10. Henkilöstölle edustus yritysten hallinnoissa
Lakia tulee muuttaa siten, ettei yritysten sisäisillä sopimuksilla voi vesittää lain alkuperäistä tarkoitusta, jotka vähentävät hallintoedustajien vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.
Lain uudistus tulee tehdä niin, että henkilöstön vahvempi osallisuus hallinnossa toteutuu.