AKT: Yhteistoimintalain muutokset ovat lain perusidean vastaisia
28.11.2024
AKT katsoo, että yhteistoimintalakiin esitetyillä muutoksilla heikennetään merkittävästi työntekijöiden asemaa. Muutokset vähentävät työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asemaansa ja ovat näin yt-lain perusidean vastaisia. Kun yt-neuvotteluajat lyhenevät, se tarkoittaa myös merkittäviä taloudellisia menetyksiä työntekijöille. Lomautuksiin ei ennätetä varautua ja etsiä uutta työtä. Palkanmaksu päättyy entistä nopeammin.
Työministeri Arto Satonen esittelee 28.11. yhteistoimintalain muutosehdotukseen, jonka hallitus antaa eduskunnalle. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT katsoo, että muutoksilla romutetaan vuonna 2022 tehdyn yt-lain muutosten periaatteita.
Yt-lain alkuperäinen tarkoitus ja tavoite on ollut edistää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä ja vahvistaa yhteistoimintaa. Viimeisimmässä uudistuksessa työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua parannettiin. Nyt tätä yhteistoiminnan periaatetta romutetaan, vaikka vuoropuhelulla olisi myös voitu vahvistaa osapuolten luottamusta, parantaa neuvotteluratkaisuja ja edistää työhyvinvointia eli samalla myös toiminnan tuottavuutta.
Nyt lakiin ehdotetut muutokset ovat yhteistoimintalain tarkoituksen vastaisia. Lakimuutoksen jälkeen neuvotteluvelvoite jäisi enää yli 50 henkeä säännöllisesti työllistäviin yrityksiin. Näin ollen kuljetusaloilla valtaosa yrityksistä jää yt-menettelyn ulkopuolelle. Lisäksi neuvotteluaikoja lyhennetään.
Lakimuutos johtaisi käytännössä neuvottelun lakkaamiseen ja vuoropuhelun merkittäviin muutoksiin 20-49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Esimerkiksi kuljetusalalla toimivien yritysten osalta vaikutus on merkittävä.
– AKT ei kannata ehdotettuja muutoksia, ne heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, liiton vastaava lakimies Sara Seppänen painottaa.
Yt-lain muutoksista aiheutuu merkittävä säästö yrityksille ja vastaavasti mahdollisia palkkatulojen menetyksiä työntekijöille tilanteessa, jossa myös työttömyysturvaa on heikennetty.
– AKT katsoo, että esitys on erittäin yksipuolinen. Yt-lain muutosten vaikutuksia ei ole keritty, eikä edes pyritty arvioimaan, Seppänen sanoo.
AKT vastustaa neuvotteluaikojen puolittamista, eikä niitä voida pitää perusteltuna. Erityisesti lyhimmillään 7 päivän neuvotteluaika on liian lyhyt, että asiat ehditään käsitellä kunnolla. Työnantajaa velvoittavat neuvotteluiden sisältövaatimukset ovat lakimuutoksenkin jälleen ennallaan. Lisääntyy myös riski siihen, että esimerkiksi irtisanomisperusteita joudutaan riitauttamaan.
Päivitetty: 28.11.2024
Viimeisimmät uutiset
- Ismo Kokko jatkokaudelle SASKin hallituksen puheenjohtajaksi13.12.2024
- Työehtosopimustavoitteissa keskeisinä palkka ja työhyvinvointi10.12.2024
- Teollisuuden palkansaajat TP ry:n uudeksi puheenjohtajaksi Veli-Matti Kuntonen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:stä10.12.2024
- Autoliikenteen työehtosopimusneuvottelut alkoivat10.12.2024
- Tärkeä viesti sinulle AKT:n jäsen9.12.2024
- AKT irtisanoi Finnairin kanssa tehdyn säästösopimuksen4.12.2024
- AKT kampanjoi teemalla On OK kuulua liittoon!4.12.2024
- AKT:n tes-neuvottelut käynnistyvät4.12.2024
- Ilmailualan Unioni: Finnair päättämässä kahden luottamusmiehen työsuhteet työtuomioistuimeen toimitettujen todisteiden vuoksi29.11.2024
- SAK:n Eloranta edustajistossa: Taloutemme kestää 10 %:n palkankorotukset21.11.2024
Päivitetty: 28.11.2024