AKT: Yhteistoimintalain muutokset ovat lain perusidean vastaisia
28.11.2024
AKT katsoo, että yhteistoimintalakiin esitetyillä muutoksilla heikennetään merkittävästi työntekijöiden asemaa. Muutokset vähentävät työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asemaansa ja ovat näin yt-lain perusidean vastaisia. Kun yt-neuvotteluajat lyhenevät, se tarkoittaa myös merkittäviä taloudellisia menetyksiä työntekijöille. Lomautuksiin ei ennätetä varautua ja etsiä uutta työtä. Palkanmaksu päättyy entistä nopeammin.
Työministeri Arto Satonen esittelee 28.11. yhteistoimintalain muutosehdotukseen, jonka hallitus antaa eduskunnalle. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT katsoo, että muutoksilla romutetaan vuonna 2022 tehdyn yt-lain muutosten periaatteita.
Yt-lain alkuperäinen tarkoitus ja tavoite on ollut edistää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä ja vahvistaa yhteistoimintaa. Viimeisimmässä uudistuksessa työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua parannettiin. Nyt tätä yhteistoiminnan periaatetta romutetaan, vaikka vuoropuhelulla olisi myös voitu vahvistaa osapuolten luottamusta, parantaa neuvotteluratkaisuja ja edistää työhyvinvointia eli samalla myös toiminnan tuottavuutta.
Nyt lakiin ehdotetut muutokset ovat yhteistoimintalain tarkoituksen vastaisia. Lakimuutoksen jälkeen neuvotteluvelvoite jäisi enää yli 50 henkeä säännöllisesti työllistäviin yrityksiin. Näin ollen kuljetusaloilla valtaosa yrityksistä jää yt-menettelyn ulkopuolelle. Lisäksi neuvotteluaikoja lyhennetään.
Lakimuutos johtaisi käytännössä neuvottelun lakkaamiseen ja vuoropuhelun merkittäviin muutoksiin 20-49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Esimerkiksi kuljetusalalla toimivien yritysten osalta vaikutus on merkittävä.
– AKT ei kannata ehdotettuja muutoksia, ne heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, liiton vastaava lakimies Sara Seppänen painottaa.
Yt-lain muutoksista aiheutuu merkittävä säästö yrityksille ja vastaavasti mahdollisia palkkatulojen menetyksiä työntekijöille tilanteessa, jossa myös työttömyysturvaa on heikennetty.
– AKT katsoo, että esitys on erittäin yksipuolinen. Yt-lain muutosten vaikutuksia ei ole keritty, eikä edes pyritty arvioimaan, Seppänen sanoo.
AKT vastustaa neuvotteluaikojen puolittamista, eikä niitä voida pitää perusteltuna. Erityisesti lyhimmillään 7 päivän neuvotteluaika on liian lyhyt, että asiat ehditään käsitellä kunnolla. Työnantajaa velvoittavat neuvotteluiden sisältövaatimukset ovat lakimuutoksenkin jälleen ennallaan. Lisääntyy myös riski siihen, että esimerkiksi irtisanomisperusteita joudutaan riitauttamaan.
Päivitetty: 28.11.2024
Viimeisimmät uutiset
- Huolinta-alan neuvottelut alkuun, elintarvikealan automiesten neuvottelut jatkuvat7.2.2025
- SASK kouluttaa uusia lähettiläitä huhtikuussa – haku on auki nyt7.2.2025
- AKT:n tes-neuvotteluissa ei juuri edistystä5.2.2025
- SAK: EK:n ehdottamat veronkevennykset suosivat rikkaita ja murentaisivat talouspolitiikan uskottavuuden5.2.2025
- AKT tukee Teollisuusliiton tes-neuvotteluja kolmannella saarrolla5.2.2025
- AKT:n useilla aloilla sopimukseton tila – mitä se tarkoittaa?3.2.2025
- Alue- ja kuntavaaliehdokas ilmoittaudu SAK:n vaaligalleriaan3.2.2025
- Useilla AKT:n aloilla alkoi sopimukseton aika1.2.2025
- Jarkko Eloranta SAK:n blogissa: Suma seisoo1.2.2025
- Alueelliset työeläkekoulut vuonna 20253.2.2025
Päivitetty: 28.11.2024