Ministeriön ehdotus uhkaa romuttaa Suomen joukkoliikennejärjestelmän

7.3.2013

Joukkoliikenteen on toimittava markkinaehtoisesti. Kokonaisvastuuta ei saa LVM:n ehdotuksen mukaisesti siirtää viranomaisille ja kunnille, vaativat AKT, Linja-autoliitto, Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari yhdessä. Suomi ei saa hylätä toimivaa joukkoliikennejärjestelmäänsä ja korvata sitä tehottomalla viranomaisbyrokratialla.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on ehdottanut linja-autoliikenteen suunnittelu- ja kustannusvastuun siirtämistä viranomaisille, eli käytännössä kunnille ja ELY-keskuksille, nopeutetulla aikataululla kesään 2014 mennessä EU:n palvelusopimusasetuksen vastaisesti.

Suunnitelma merkitsisi sitä, että Suomeen luotaisiin julkinen joukkoliikenneviranomaisten järjestelmä, joka vastaisi joukkoliikenteen reittien suunnittelusta, lippujärjestelmistä sekä käytännön toiminnasta linja-autoyritysten sijaan, joiden vastuulle jäisi ainoastaan kuljettaminen.

Suomen linja-autoliikenne edustaa maailman parhaimmistoa. Se kattaa 80 prosenttia toimintakuluistaan ja julkisen sektorin rahoitus on hyvin vähäinen. LVM:n kaavailema siirto lisäisi kuntien vuosittaisia kustannuksia 150–200 miljoonalla ja toisi niille valtavasti lisätehtäviä. Määräaikaa on reilu vuosi, mutta todellisia kustannuksia ei ole kartoitettu, tehtävänjakoa laadittu, saati kartoitettu yritys- tai alueellisia vaikutuksia. Pahimmillaan seurauksena on Suomen joukkoliikennejärjestelmän vakava halvaantuminen.

Kustannuksia ja tehottomuutta

"Nykyinen järjestelmä, jossa yritykset suunnittelevat reitit, hoitavat liput, markkinoivat ja kuljettavat matkustajat, toimii erinomaisen hyvin ja täyttää palvelusopimusasetuksen tavoitteet", sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila. “Sen tilalle ollaan synnyttämässä uusia viranomaisia kaikkialle Suomeen tekemään ne työt, joista liikenneyritykset nykyisin vastaavat. Tähän tarvitaan satoja henkilöitä, ja liikenteen kustannusvastuu jäisi kunnille. Käytännössä muutoksen seuraus on, että joko kustannukset nousevat tai liikenne vähenee.”

Hallitus totesi viime viikolla puolivälitarkastelussaan, että kuntien velvoitteita ja normeja vähennetään.

“Kehysriihessä päätetään linjauksista kuntien normitalkoiden jatkamiseksi ja asetetaan ministeriökohtaiset tavoitteet kuntien velvoitteiden vähentämiseksi. Nyt esitetty muutos ei ole linjassa tämän kanssa”, huomauttaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

"Vainion liikenne on hyvä esimerkki. Yhtiöllämme on 130 linja-autoa ja niiden liikennettä suunnittelee 1,5 henkilöä. HSL:ssä on noin 1500 linja-autoa ja liikennettä suunnittelee noin 50 virkamiestä ja sitä hallinnoi 350 virkamiestä. Onko tämä se suunta, johon halutaan mennä?” kysyy Linja-autoliiton puheenjohtaja ja Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio.

Epärealistisia laskelmia

Paitsi liikenteen organisointia, Liikennevirastossa valmistellaan markkinaehtoisesti toimivan Matkahuollon lippujärjestelmän kanssa päällekkäistä Piletti-järjestelmää LVM:n aloitteesta.

"Piletti-järjestelmästä esitetyt laskelmat ovat epärealistisia. Pelkästään HSL:n lippu- ja informaatiojärjestelmän uusiminen maksaa 90 miljoonaa euroa ja ylläpito on useita miljoonia vuodessa. Piletti-järjestelmän hinta-arvioksi on annettu 4 miljoonaa, ja sen pitäisi kattaa koko Suomi. Projekti on vieläpä turha, koska nykyinen lippujärjestelmä pystyisi täyttämään kaikkien tarpeet", toteaa Vainio.

Myös työntekijäpuoli on huolissaan kehityksestä: “Viranomaisten valmistelut ovat täysin kesken. Kunnat ja niiden valtuutetut ovat tietämättömiä tulevista muutoksista, sekä niiden vaatimista tehtävistä ja rahoituksesta. Sekava tilanne on omiaan aiheuttamaan epätietoisuutta ja levottomuutta kuljettajien keskuudessa, jotka kantavat huolta työpaikkojensa säilymisestä”, sanoo Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n Harri Pasanen.