Puheenjohtaja Marko Piiraisen puhe kevätvaltuustossa 14.5.2014

AKT käynnistää järjestäytymisprojektin

Viime vuoden marraskuun lopulla kokoontunut syysvaltuusto hyväksyi kuluvan vuoden toimintasuunnitelman sekä talousarvion. Yksi keskeinen päätös näissä on järjestäytymisprojektille suunnatut toiminnot, niin toiminnalliset kuin taloudelliset. Järjestäytymisprojektin tavoitteena on suunnata voima-varoja aluetoimitsija-alueittain niille työpaikoille, joissa järjestäytymisaste on selvästi alle yleisen keskiarvon ja joissa ei ole valittua luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua ja joista puuttuu työhuonekunta. Kärki on kohdennettu sinne, missä on eniten työsarkaa eli kuorma-autoalan tes:n soveltamisalalle, mutta mikään sopimusala ei jää tämän projektin ulkopuolelle. Kentälle tarvitaan yksinkertaisesti lisää jäseniä eli järjestövoimaa sekä edunvalvojia mittaamaan pääsääntöisesti helmikuun alusta voimaan astuneet työehtosopimukset täysimääräisenä ulos.

Järjestäytymisprojektissa on tällä hetkellä menossa suunnitteluvaihe. Toteutusvaiheen yksityiskohdat ja aktiiviajat ajoittuvat tämän vuoden osalta syys-lokakuulle. AKT:n sopimusalojen ympärillä oleville työpaikoille järjestetään avoimia vierailuja yhteistyössä median edustajien kanssa ja tämän lisäksi liiton tietoiskuja tehostetaan samaan aikaan paikallisen median kautta myös markkinoinnin avulla.

Projekti jatkuu koko edustajakokouskauden

Vuoden viimeinen neljännes menee siis varsin pitkälle järjestäytymisprojektin parissa. Miksi puhun projektista, enkä kampanjasta? Sen vuoksi, koska järjestäytymisprojektia jatketaan jokaisena vuotena koko seuraavan edustajakokouskauden ajan. Toimintatavat, teemat, sopimusalapainotukset yms. asiat vaihtelevat vuosittain, mutta perusteema pysyy yhtenäisenä. Lisäkäsiä työpaikoille paikalliseen edun-valvontaan tarvitaan lähivuosina ja rutkasti.

Alan murros, siirtyminen isoista työpaikoista yhä pienempiin työpaikkoihin, näkyy luottamusmiesten määrän pienentymisenä. Lisäksi suurten ikäluokkien, jotka ovat olleet perinteisesti hyvin järjestäytyneitä sekä aktiivisia toimijoita, siirtyminen eläkkeelle on yksi tekijä. Emme ole onnistuneet läheskään kaikissa työpaikoissa saamaan jatkajaa entisen tilalle.

Järjestäytymisprojektin tavoitteena onkin nostaa merkittävästi luottamusmiesten nykyistä määrää seuraavan edustajakokouskauden aikana. Tavoitteena on myös lisätä maksavien jäsenten määrää huomattavasti seuraavan edustajakokouskauden kuluessa. Haasteen järjestäytymisprojektityöhön tuovat kui-tenkin jatkuvat yt-neuvottelut sopimusaloillamme sekä näistä aiheutuvat irtisanomiset. Korvaavien työpaikkojen löytäminen menetettyjen tilalle on kiven alla. AKT:n sopimusalojen tämän hetkinen työttömyysaste on noin 11 %:a eli lähes 90-luvun lamavuosien tasoa.

Tiukka menokuri

Tilinpäätöksen osalta viime vuosi oli myönteinen poikkeus. Ylijäämää kertyi työtaistelurahastosiirron jälkeenkin. Edellisen kerran ylijäämäinen tilinpäätös on tehty edellisellä, vuonna 2006 alkaneella edustajakokouskaudella.

Millä keinoilla viime vuoden ylijäämäinen tilinpäätös valmistui?

AKT on noudattanut mahdollisimman tarkasti vuodelle 2013 laadittua budjettia. Mikään oleellinen asia ei ole jäänyt tekemättä, mutta vastaavasti sellaista asiaa, joka ei ole mukana ollenkaan toimintasuunnitelmassa tai talousarviossa, ei ole myöskään tehty. Suunnitelmallisuus on tuottanut tuloksellisuutta. Monia asioita on myös tehty eri tavalla kuin ennen.

Tiiviimpää yhteistyötä?

AKT:n kevätvaltuusto totesi vuosi sitten kesäkuussa, ettei yhteiselle kuljetusliitolle ole tällä erää tila-usta sen jälkeen, kun Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ja Ilmailualan Unioni IAU vetäytyivät yhteisestä hankkeesta. Tämän jälkeen on tapahtunut kaksi merkittävää asiaa: AKT on neuvotellut aiesopimuksesta SLSY:n kanssa siltä pohjalta, että SLSY:n yhteisöjäsenyys voi toteutua jo tämän vuoden syksystä alkaen, jos edustajakokous hyväksyy esitetyn sääntömuutoksen.

Toiseksi; PAU:n puheenjohtaja on eronnut tehtävistään ja kesän jälkeen astuu uusi puheenjohtaja vetämään toiseksi suurinta SAK:laista kuljetusliittoa. Tarkoittaako tämä muutosta tiiviimpään yhteistyöhön AKT:n ja PAU:n välille, jää nähtäväksi.

Arveluttavia leikkauksia

Tasavallan hallitus on kevään kehysriihessä tehnyt merkittäviä päätöksiä palkansaajia koskien. Hallituksen kehysriihen päätökset sisältävät rajuja leikkauksia ja veronkiristyksiä. Taantuman oloissa finanssipolitiikan kiristäminen vaikuttaa suoraan talouskasvuun. Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta kiristämisen ja leikkaamisen vauhti on työllisyyden kannalta liian kova. Hallituksen kehysriihipäätös heikentää palkansaajien ostovoimaa ja kotimaista kysyntää edelleen.

Perusväylänpidosta ei voida leikata 100 miljoonaa euroa ilman vakavaa reaalisen kilpailukyvyn ja jopa liikenneturvallisuuden vaarantumista. Laskennallinen korjausvelka liikenneväylien osalta on Liikenneviraston laskelmien mukaan tällä hetkellä jo yli 500 miljoonaa euroa. Nyt tarvitaan vahvoja toimia investointien lisäämiseksi. Investoinnit on tehtävä mahdollisiksi nopeuttamalla kaikkien lupaprosessien aikatauluja.

Yksittäisistä kehysriihen asioista hallituksen leikkauspäätökset koskien työeläkkeitä ja ansioturvaa ovat erityisen arveluttavia. Työeläke on osa palkkaa ja työeläkevarat yksityistä omaisuutta. Hallituksen yksipuolinen sanelupolitiikka sotii täysin sopimusyhteiskunnan periaatteita vastaan. Hallitus päätti myös säästää 50 miljoonaa euroa ansiosidonnaisen työttömyysturvan valtionosuudesta. Tämäkin päätös tehtiin ilman neuvotteluja, vaikka hallitusohjelmassa sitouduttiin sopimaan työttömyysturvasta juuri kolmikantaisesti.

Hallituksen tulisi kunnioittaa sopimusyhteiskunnan periaatteita ja perua yksipuoliset leikkauksensa työeläketurvaan ja työttömyysturvaan. Suomalaista yhteiskuntaa voidaan kestävästi kehittää vain sopimalla. Kehysriihen yhteydessä hallitus myös korosti, että kaikki yhteiskuntaluokat ja sektorit osallistuvat omalla panoksellaan isänmaan taloudellisiin pelastustalkoisiin. Miksi puolustusmäärärahoja, yritystukea tai maataloustukea ei leikattu? Miksi varallisuusveroa ei palautettu? Hallitus teki kyllä ison määrän arvovalintoja, mutta otti pääasiallisesti niiltä, joilla on jo ennestään taloudellisesti haasteellista eikä ottanut niiltä, joilla otettavaa olisi ollut yllin kyllin.

Kehyspäätökseen sisältyi muutamia hyviä asioita, kuten eräitä tärkeitä investointeja sisältänyt 600 miljoonan euron kasvupaketti. Kasvupaketissa on mukana palkansaajien kannalta tärkeitä asioita, esimerkiksi periaatepäätös Pisararadan toteuttamisesta sekä 50 miljoonan euron panostus kutostien korjaamiseen.

Linjavalinta

SDP:n historiallinen 44. puoluekokous pidettiin viime viikon loppupuolella Seinäjoella. Puolueen puheenjohtajavaali oli puhtaasti linjavaali. Valitaanko puheenjohtajaksi edelleen nykyinen puheenjohtaja, joka edustaa nykyisen hallituksen virkamieslinjalle perustuvaa kiristys- ja leikkauspolitiikkaa vai lähdetäänkö puolueen ja sitä kautta hallituksen linjalle hakemaan myös vaihtoehtoja, jotka perustuvat vahvemman talouskasvun aikaansaamiseen ja sitä kautta työllisyysasteen nostamiseen.

Ammattiyhdistysliikkeen onneksi vaihtoehtoinen, muutokseen tähtäävä linja sai enemmistön kannatuksen ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin AKT:n entinen lakimies ja järjestösihteeri Antti Rinne. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin AKT:n jäsen, kansanedustaja Antti Lindtman. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että myös ay-liikkeen mielipiteitä kuunnellaan jo päätöksentekovaiheessa eikä vasta sen jälkeen, kun päätökset on porvaripuolueiden kanssa tehty.

SDP:n kannatuksen kasvulle puoluejohdon uusiminen antaa myös hyvät mahdollisuudet. Nykyinen 15 %:n kannatus on mahdollista nostaa vuoden päästä pidettäviin eduskuntavaaleihin mennessä 20 %:n tuntumaan kovalla vaalityöllä ja uskottavilla käytännön teoilla. Haluan todeta, että olen saanut vajaan viikon aikana yli 30 yhteydenottoa AKT:n jäseniltä, jotka näkevät nyt jälleen mahdollisena äänestää sosialidemokraatteja. Perusviesti on ollut, että viimeisten vuosien aikana SDP:n linja on työntänyt heidät joko muiden puolueiden äänestäjiksi tai passivoinut jäämään äänestyspäivänä kotiin. Nyt on siis heidän kotiintulonsa aika.

Kesäkuussa, kokoomuksen puoluekokouksen jälkeen, tiedämme uuden pääministerin nimen. Tämän jälkeen tiedämme myös, miten SDP:n ministeriryhmä järjestäytyy uudelleen. Edessä ovat minihallitusohjelmaneuvottelut, joissa on mahdollisuus tarvittaessa avata kehysriihessä tehtyjä hölmöyksiä sekä etenkin linjata syksyn budjettiriihen osalta sellainen lisäkasvupaketti, jolla saadaan tulevaisuuden uskoa yli 300 000 työttömälle työnhakijalle.

EU-vaalien ennakkoäänestys alkaa tänään

Palkansaajaliikkeen yhteisellä ”Ääniä Suomesta-kampanjalla” halutaan nostaa esiin keskeiset työelä-mälait, joista parlamentti päättää ja tietysti innostaa jäsenistöä äänestysuurnille.

Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2009 äänestysprosentti jäi 40,3 %:iin. Palkansaajien ääni ei kuulunut vaaleissa, eikä ole juurikaan kuulunut kuluneella viisivuotiskaudella päätöksenteossa. Talouden mittavat ongelmat ovat jättäneet varjoonsa työntekijöiden turvan kehittämisen.

Tilanne näyttää tällä hetkellä aika hyvältä. Ääniä Suomesta eurovaalitutkimus kertoo, että suomalaiset palkansaajat aikovat käyttää heille kuuluvaa valtaa ja jopa 72 % vastasi tutkimuksessa, että aikoo äänestää varmasti tai melko varmasti.

Mitkä ovat ay-liikkeen EU-vaalikampanjan kärkiteemoja?

Työaikasuoja kuuluu kaikille

Työaikadirektiivin uusimisen pitää olla seuraavan parlamenttikauden tärkeimpiä työelämän hankkeita. Työntekijöiden työaikasuoja on turvattava ja työaikadirektiivin porsaanreiät on tukittava. Liian pitkään työskennellyt ja väsynyt työntekijä on vaaraksi itselleen ja ympäristölleen. Työaikadirektiivi tulee saattaa kaikkia jäsenmaita sitovaksi, varallaolo ja päivystystyö tulee laskea työajaksi ja ylemmät toimihenkilöt tulee saada työaikasuojan piiriin. Työajoissa, ylitöiden teettämisessä ja vuosilomissa pitää olla yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt.

Työehdot pätemään myös lähetettyihin työntekijöihin

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on työntekijöiden perusoikeus, jonka rajoittamista ei saa hyväksyä. Tätä perusoikeutta ei saa hyväksikäyttää kuitenkaan palkkojen ja työehtojen polkemiseen tai kilpailun vääristämiseen. Tarvitaan EU-tasoista lainsäädäntöä ja kattavaa kansallista valvontaa varmistamaan työntekijöiden vapaa ja turvattu liikkuvuus. Ulkomailta Suomeen lähetetyillä työntekijöillä tulee olla sama palkka ja työehdot kuin suomalaisillakin työntekijöillä.

Yhtenäinen irtisanomissuoja työntekijöiden turvaksi

Suomessa on monia muita Euroopan maita heikompi irtisanomissuoja. Tämä on johtanut siihen että monikansalliset yritykset ovat irtisanoneet ensimmäisenä Suomen toimipisteensä henkilöstöä, vaikka suomalaiset yksiköt olisivat tehneet voittoa. EU:hun tarvitaan yhtenäinen irtisanomissuojan vähimmäistaso sekä riittävä tuki irtisanottaville työntekijöille.

Joukkokanteella eroon työelämän keinottelijoista

Moni työntekijä ei yksin uskalla haastaa työnantajaansa oikeuteen, vaikka työnantaja olisi räikeästi rikkonut työntekijän oikeuksia tai jättänyt palkan tai loma-ajan korvaukset maksamatta. Syynä voivat olla työpaikan ja oleskeluluvan menettäminen, leimautuminen alalla tai pelko oikeuskuluista.

Näiden työntekijöiden puolustamiseksi ammattiyhdistysliike tarvitsee koko EU:ta koskevan joukko-kanneoikeuden. Näin voidaan ehkäistä konfliktien syntymistä työpaikoilla.

Työtä ja hyvinvointia kestävästä kasvusta

Uusien työpaikkojen syntyminen tulee olla Euroopan unionin tärkein tavoite seuraavalla parlamentti-kaudella. Mitä heikompi talouspolitiikka EU:lla on, sitä helpommin yksittäisten maiden talousongelmat muuttuvat kaikkien jäsenmaiden ongelmiksi. Euron valuviat on korjattava ja poliitikkojen tehtävä on laatia EU:hun sellaiset pelisäännöt, ettei finanssikriisi ja kriisimaiden talouksien romahtaminen enää toistu. Samalla on huolehdittava siitä, ettei työelämän perusoikeuksia rikota. Eurooppaa ei voi kehittää vain markkinoiden ehdoilla, sillä suuri sisämarkkina-alue edellyttää unionilta vahvaa sosiaalista ulottuvuutta.

Vahva ja vakaa EU turvaa myös suomalaisten työpaikkoja ja luo kasvua hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi.

Vahva elinkeinotoiminta työllisyyden perusta

Eurooppaan tarvitaan vahva teollisuus- ja elinkeinopoliittinen strategia, jolla vahvistetaan työllisyyttä ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Panostamalla jalostusarvon nousuun ja yritysten kilpailukykyyn vahvistetaan myös julkisten palveluiden rahoituspohjaa.

Vetoan kaikkiin, että käytätte eurovaaleissa äänioikeutta palkansaajien puolesta viimeistään varsinai-sena äänestyspäivänä sunnuntaina 25.5.2014.