Mitä pakkolakien säätäminen tarkoittaa?

16.9.2015

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on aikeissa säätää työelämään pakkolakeja. Mitä ne tarkoittavat? SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto vastaa yleisimpiin kysymyksiin ja väitteisiin.

– Pakkolaki tarkoittaa tässä sitä, ettei työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla työntekijälle parempia määräyksiä kuin, mitä eduskunnan säätämä laki määrää. Jos eduskunta säätäisi esimerkiksi lain, jonka mukaan sairauslomaan liittyisi aina palkaton karenssipäivä ja palkanalennus muilta sairauslomapäiviltä, työnantaja- ja työntekijäliitto eivät voisi sopia näistä ehdoista toisin. Kaikilla olisi siis työehtosopimuksen mukaan karenssipäivä ja alennettu palkka.

Onko tällaisesta laista esimerkkejä Suomessa?

– Tällaista lainsäädäntöä ei ole ollut koskaan Suomessa. Työehtosopimuksilla on aina voitu sopia työntekijöille paremmista ehdoista.

Miksi palkansaajajärjestöt eivät hyväksy pakkolain säätämistä?

– Suunnitteilla oleva lainsäädäntö on Suomen perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastainen. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten mukaan työntekijöillä täytyy olla oikeus vapaasti tehdä työehtosopimuksia. Vastaavanlaisia säännöksiä on Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Perusoikeuksiin kuuluu myös oikeus työhön. Jos oikeus työhön vaarantuu, voiko työmarkkinajärjestöjen oikeutta sopimiseen rajoittaa, jotta Suomi saataisiin nousuun?

– On totta, että kaikki perusoikeudet täytyy ottaa huomioon päätöksenteossa. Oikeus työhön on tärkeä perusoikeus. Mitään näyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että kansalaisten oikeus työhön paranisi tai edes turvattaisiin, jos hallituksen kaavailemat rajoitukset säädetään.

Hallitus on vain väittänyt, että naisiin ja pienipalkkaisiin kohdistuvat leikkaukset parantaisivat Suomen taloutta. Hallituksen mukaan työllisyystilanne paranisi "ajan mittaan". Hallitus ei edes lupaa mitään nopeaa käännettä, eivätkä tällaiset arvailut oikeuta rajoittamaan sopimisvapautta.

Hallitus on sanonut, ettei pakkolaki estä työpaikkakohtaista sopimista. Työnantaja ja työntekijä voisivat siis työpaikalla sopia pakkolakia paremmista ehdoista?

– Suurin osa työntekijöistä on sellaisessa asemassa, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia sopia paremmista työehdoista itse työpaikoillaan. Eli käytännössä tällä lupauksella ei ole merkitystä. Työehtosopimus on työntekijän turva, ei paikallinen sopiminen.

Suomen talous on kurjassa tilassa. Olemmeko menossa ”Kreikan tielle”?

– Olemme kaukana Kreikan tilanteesta. Kriisitilanteista on perustuslaissa säännöksiä, mutta nyt emme ole sellaisessa tilanteessa. Sitä paitsi eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että perusoikeuksia täytyy kunnioittaa myös vaikeina aikoina.

Perustuslakivaliokunta on perustuslain ylin valvoja Suomessa. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, kuten monissa muissa maissa.

Eduskunta säätää lait. Entä jos hallitus kuitenkin päättää antaa pakkolakia koskevan esityksen eduskunnalle?

– Esitys luultavasti menisi perustuslakivaliokuntaan, joka kuulisi asiantuntijoita. Tässä tapauksessa asiantuntijat olisivat perusoikeuksiin perehtyneitä tutkijoita ja professoreita. Yleensä valiokunta seuraa asiantuntijoiden lausuntoja.

Mitä jos valiokunta toteaa, että hallituksen esitys on hyväksyttävissä ja eduskunta säätää pakkolain?

– Hallitus saisi vastata tekemisistään kansainvälisille järjestöille ja tuomioistuimille, jotka valvovat kansainvälisten sopimusten noudattamista. Hallitus voisi joutua puolustamaan lakejaan myös EU-tuomioistuimessa.

Oikeudellisia seuraamuksia pahempia olisivat poliittiset seuraamukset. Pakkolain hyväksyminen tarkoittaisi, ettei Sipilän hallitus välitä mitään sopimuksista ja ettei se halua yhteistyötä vaan pakkovaltaa. Pakkolain säätäminen osoittaisi myös, etteivät työnantajajärjestöt arvosta työntekijöitä, joiden työpanoksesta ja lojaaliudesta ne ovat riippuvaisia. Olisi onnetonta, jos näin tapahtuisi.