Suomen palkkamääräykset koskevat myös lähetettyjä työntekijöitä

Toisesta EU-maasta Suomeen tulevan yrityksen on noudatettava yleissitovien työehtosopimusten palkkamääräyksiä, linjaa Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) tänään torstaina antamassaan ennakkoratkaisussa.

EUT:n ratkaisu tarkoittaa, että toisessa EU-valtiossa toimivan yrityksen on maksettava Suomeen lähettämilleen työntekijöille palkkaryhmittelyn mukaisen vähimmäistuntipalkan ja/tai vähimmäisurakkapalkan lisäksi työehtosopimuksessa sovitut lomarahat, päivärahat, matka-ajan palkka ja muut edut. Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen ei riitä.

– Tämä linjaus on voitto paitsi Sähköliitolle, myös kotimaisille yrityksille ja palkansaajille, Sähköliiton puheenjohtaja Martti Alakoski myhäilee.

– Olen iloinen, että puolalaiset sähköasentajat saivat oikeutta. Usko EU-tuomioistuimeen vahvistui, OL3:n Sähköliiton yhteyshenkilö, liittosihteeri Hannu Luukkonen sanoo.

– Tuomio vahvisti käsitystä, että Euroopan Unioni ei ole pelkästään yritysten vaan myös kansalaisten yhteisö. Se korostaa EU:n ja sen säännösten sosiaalista ulottuvuutta, neuvottelupäällikkö Tero Heiniluoma jatkaa.

SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektin lakimies Jari Hellsten pitää ratkaisua merkittävänä koko Euroopan kannalta.

– Ratkaisu linjaa ay-liikkeen ja työehtosopimuksiin sitoutuvien työnantajien kannalta myönteisesti palvelujen vapaan tarjonnan suhdetta kansallisiin työehtomääräyksiin. Se vaikuttaa suoraan siihen, millä ehdoilla ulkomaiset yritykset voivat toimia toisessa EU-maassa.

Hellstenin mukaan EUT:n ratkaisu vahvistaa samalla suomalaista, yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaa sopimisen mallia.

Ennakkoratkaisu liittyy Sähköliiton nostamaan kanteeseen, jolla liitto perää yhteensä yli 6,5 miljoonan euron palkkasaatavia puolalaiselta yritykseltä. Yritys oli palkannut Olkiluoto 3:n rakennustyömaalle määräaikaiseen työsuhteeseen 186 puolalaista sähköasentajaa, jotka kaikki liittyivät Sähköliiton jäseneksi.

Satakunnan käräjäoikeus pyysi Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, miten lähetettyjä työntekijöitä koskevan EU-direktiivin vähimmäispalkan käsitettä on tulkittava.

Samalla käräjäoikeus pyysi EUT:tä ottamaan kantaa siihen, onko puolalaisilla työntekijöillä ollut oikeus siirtää palkkasaatavansa Sähköliiton perittäväksi, vaikka Puolan laissa tällainen siirto kielletään. EUT:n mukaan palkkasaatavien siirtoon Sähköliitolle on EU:n perusoikeuskirjasta johtuvat perusteet, joten Puolan lain siirtokielto on syrjäytettävä.

Taustaa:

EU-tuomioistuin antoi 12.2.2015 ennakkoratkaisun asiassa, jossa on kyse 186 Sähköliittoon kuuluneen puolalaisen sähköasentajan lähes seitsemän miljoonan euron palkkasaatavista Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaalta.

Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaalla puolalaisen Elektrobudowa Spółka Akcyjna -nimisen yhtiön palveluksessa työskennelleet sähköasentajat ovat siirtäneet Sähköalojen ammattiliiton perittäväksi palkkasaataviaan yhteensä 6 648 383,15 euroa viivästyskorkoineen. Sähköalojen ammattiliitto on nostanut Elektrobudowaa vastaan Satakunnan käräjäoikeudessa kanteen, jossa vaaditaan alan yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvien palkkasaatavien maksamista.

Käräjäoikeus oli pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua ensinnäkin siitä, onko puolalaisilla työntekijöillä ollut oikeus siirtää palkkasaatavansa perittäväksi ja siten myös kanneoikeus ammattiliitolle, vaikka Puolan laissa kielletään tällainen siirto. Toisaalta kyseinen ennakkoratkaisupyyntö koskee myös sen määrittämistä, miten lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin 96/71 3 artiklassa tarkoitettua vähimmäispalkan käsitettä on tulkittava.

Sähköalojen ammattiliitto ja SAK pitävät annettua ennakkoratkaisua merkittävänä koko suomalaisen työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän kannalta.

Ennakkoratkaisu linjaa palvelujen vapaan tarjonnan suhdetta kansalliseen työlainsäädäntöön ja yleissitoviin työehtosopimuksiin. Ratkaisu ottaa kantaa mm. siihen kysymykseen, onko toisesta jäsenvaltiosta Suomeen tulevalla yrityksellä velvollisuus noudattaa Suomessa yleissitovaksi vahvistetun työehtosopimuksen palkkataulukkoja, vai riittääkö palkkataulukon vähimmäispalkan noudattaminen.