Piirainen AKT:n valtuustossa: Tänään tehdään historiaa

Kaikki työehtosopimuksemme ovat tällä hetkellä voimassa. SAK:n hallitus äänesti viime kesän kynnyksellä optiovuoden 2016 käyttöönotosta omalta osaltaan ja äänin 17 puolesta, kaksi vastaan sekä yksi tyhjä työllisyys- ja kasvusopimusta jatkettiin keskusjärjestöjen sopimalla 16 €:n tai 0,43 %:n kuukausikorotuksella aina 31.1.2017 saakka ilman tekstivaikutuksia, sanoi puheenjohtaja Marko Piirainen puheessaan AKT:n syysvaltuustossa.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson (1.2.2016 – 31.1.2017) soveltamisneuvottelujen osalta voidaan todeta, että meiltä puuttuvat neuvottelutulokset vielä Palvelualojen Työnantajat Palta ry:n kanssa neuvoteltavista neljästä eri työehtosopimuksesta sekä Elintarviketeollisuusliitto ry:n kanssa neuvoteltavasta yhdestä työehtosopimuksesta. Tavoitteena on, että kaikista työehtosopimuksista ovat neuvottelutulokset valmiina 22.1.2016 mennessä, jolloin ammattialajaostot sekä hallitus kutsutaan koolle tekemään asiassa virallisia päätöksiä.

Keskustan kansanedustajan, puheenjohtaja Juha Sipilän ’vatulointi’ työmarkkina-asioissa alkoi heti kevään eduskuntavaalien jälkeen, kun hänet oli nimitetty hallitustunnustelijaksi. Tuli ensimmäinen yhteiskuntasopimusluonnos, joka ei nimestään huolimatta ollut muuta kuin perinteinen keskitetty tulopoliittinen työmarkkinaratkaisu. Kuitenkin sillä muutoksella, että nyt kirkkoa ei edes yritetty laittaa keskelle kylää. Sipilän versiossa kaikki heikennykset oli kasattu työntekijöiden niskaan 5 %:n kilpailukykyhyppynä. Työnantajille tarjottiin kaikkia niitä työelämäherkkuja, joita he ovat tavoitelleet viimeiset 30 vuotta. Esimerkkeinä mainittakoon yleissitovien työehtosopimusten murtaminen sekä paikallisen sopimisen laajentaminen mm. järjestäytymättömiin yrityksiin. Tämä esitys johti tunnetusti suoraan karille.

Uusi yrityskin karille

Pääministeri Sipilä yritti uudestaan toisella yhteiskuntasopimusluonnoksella, jossa kirkkoa ei vieläkään suunniteltu keskelle kylää, mutta nyt se oli jo lähiön kulmilla. Puhuttiin yritysten yhteiskuntavastuusta harmaan talouden torjumisen osalta, puhuttiin työntekijöille tarjottavasta muutosturvasta irtisanomistilanteissa sekä edellytettiin yritysjohdolta ripaus isänmaallisuutta. Kaikesta tästä huolimatta, tai ehkä juuri tämän vuoksi, karille mentiin myös toisessa yrityksessä.

Tämän jälkeen tuli hallituksen pakkolakiesitykset, poliittinen suurmielenosoitus 18.9., kätilöt, pakkolakiesityksien vetäminen osittain pois sekä uusien pakkolakiesitysten tuominen entisten tilalle. Tiukat aikarajat neuvotteluilta poistuivat, valmistui selvitysmiehen laatima paikallisen sopimisen sekalainen raportti, SAK:n vastaesitys kriisisopimukseksi sekä pitkä radiohiljaisuus.

Syntyykö radiohiljaisuuden jälkeen kriisisopimuksesta yleistä soveltamispohjaa seuraavalle neuvottelukierrokselle, jossa kaikki pakkolakiesitykset poistuvat ja suoria työehtosopimusheikennyksiä ei tehdä, mutta työn sivukuluja jaetaan uudelleen sekä palkankorotukset ovat äärimaltillisia?

Etenevätkö ammattiliittojen omien tekstikysymysten lisäksi myös yleiset tekstitavoitteet eli mm. ammattiliittojen kanneoikeus? Toteutuuko henkilöstön edustus yritysten hallinnoissa? Astuuko 0-tuntisopimuskielto voimaan? Tuleeko yhteistoiminta- eli yt-lakiin konkreettisia muutoksia, jonka jälkeen se ei ole enää puhtaasti irtisanomislaki? Säädetäänkö alipalkkauksen laiminlyönnistä rangaistuk-set? Kohdennetaanko harmaan talouden torjuntaan lisäresursseja?                         

Sitoutuvatko yritykset yhteisöveron alennuksen vastapainoksi investoimaan suomalaisiin yrityksiin mukaan lukien tutkimus- ja tuotekehitys vuositasolla vähintään poistoja vastaavan summan? Lyhennetäänkö tiestön, terminaalien, satamien sekä muun infran osalta korjausvelkaa parlamentaarisen raportin mukaisesti 2016 vuoden alusta lukien koko vaalikauden loppuun saakka? Poistaako hallitus uudella lainsäädännöllä mahdollisuudet siirtää yritysten voitot veroparatiiseissa toimiville sijoitusyhtiöille? Lisääkö hallitus työllisyysmäärärahoja varsinkin niille alueille, joilla pitkäaikais- tai nuorisotyöttömyys jatkaa kasvuaan?

Kirkkain vaihtoehto

Valitettavasti itse en usko Sipilän hallitukseen aikaisempien kokemusten perusteella, että edellä kuvatut vaatimuksemme toteutuisivat, vaikka solmisimme kriisisopimuksen.

Järkevämpi tie lienee katsoa ensin hallituksen pakkolakiesitysten kohtalo eduskunnassa. SAK:n kv-juristi/OTT Jari Hellstenin arvion mukaan pakkolakiesityksissä on lukuisia kansainvälisiä tai kansallisia ongelmia esimerkiksi perustuslaillisesta näkökulmasta. Tämä tie lisää poliittisia mielenilmauksia ja ulosmarsseja eri sopimusaloillamme, mutta jos nyt emme ole valmiina puolustamaan yleissitovien työehtosopimusten mukaisia vähimmäisehtoja, niin millä perusteella esitämme niitä reilun vuoden päässä olevalle liittokohtaiselle kierrokselle, jossa työtaistelutoimenpiteet ovat se todennäköisin tie muutosten aikaansaamiseksi?

Kaikki tämä jää viimekädessä liittojen hallintojen päätettäväksi. Kumpi etenemistie, kriisisopimus vai liittokohtainen kierros, nähdään jäsenten kannalta kaikkein kirkkaimpana vaihtoehtona?

Paltan listalla heikennyksiä

SAK:n hallitus oli kutsuttu maanantaina ylimääräiseen kokoukseen. Esityslistan ensimmäisenä asiana oli toiseksi suurimman kuljetusliiton, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n työehtosopimustilanne. PAU:n työehtosopimus on ollut jo jonkin aikaa sopimuksettomassa tilassa ja neuvottelut ovat ajautuneet valtakunnansovittelijalle. PAU tavoittelee työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaista ratkaisua eli 16 €:n korotusta kuukausipalkkaan ilman tekstivaikutuksia. Toinen sopijaosapuoli, Palvelualojen työnantajat Palta on esittänyt 17 sivun mittaisia heikennyksiä nykyiseen työehtosopimukseen, mm. muutos-turvasta, haittakorvauksista, olosuhdelisistä sekä työvuorolistasta luopumista. Yksityiskohtaisesti kaikki heikennysesitykset ovat luettavissa PAU:n kotisivuilta.

Tämän lisäksi Posti Oy on ryhtynyt värväämään vuokratyövoimaa välittävistä yrityksistä rikkureita tekemään laillisen työtaistelun ajaksi, huomisesta klo 16:sta alkaen, lakon piirissä olevia työtehtäviä. Tästä johtuen SAK:n hallitus totesi maanantaisessa kokouksessaan, että mikäli Posti käyttää vuokratyöntekijöitä torstaina alkavan laillisen työnseisauksen alaisten töiden tekemiseen, keskeyttää SAK neuvottelut yhteisestä työmarkkinaratkaisusta. SAK on valmis jatkamaan neuvotteluja vasta sen jälkeen, kun Posti lopettaa vuokratyöyritysten käytön lakon murtamiseen.

SOL hakusaartoon

Lisäksi SAK:n jäsenliitot ryhtyvät valmistelemaan saartotoimenpiteitä SOL:ia ja muita sellaisia yrityksiä kohtaan, jotka vuokraavat Postille työntekijöitä työtaistelun kohteena oleviin tehtäviin.

AKT on asettanut SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n hakusaartoon tiistaista 17.11.2015 kello 16.00 alkaen. Saarrolla AKT tukee Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n työehtosopimusneuvotteluja sekä tuomit-see Posti Group Oyj:n ja SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n toimenpiteet värvätä vuokratyöntekijöitä lakon alaiseen työhön.

Hakusaarto koskee kaikkia SOL Henkilöstöpalveluiden työtehtäviä ja käynnistyy tiistaina 17.11. kello 16.00. Saarto jatkuu siihen asti, kunnes SOL Henkilöstöpalvelut peruu työvoiman välittämisen työtaistelun alaiseen työhön Postiin tai kun PAU ja Palta pääsevät neuvottelutulokseen.

AKT päätti hakusaarrosta, jotta työvoimatoimistot eivät välitä työvoimaa SOL Henkilöstöpalveluihin PAU:n julistaman laillisen työtaistelun alaiseen työhön Postiin. Saarto mahdollistaa myös työttömän työnhakijan kieltäytymisen lakon alaisen työn vastaanottamisesta ilman seuraamuksia.

AKT on ilmoittanut hakusaarrosta SOL Henkilöstöpalvelut Oy:lle, valtakunnansovittelijalle, työ- ja elinkeinotoimistoille sekä Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL:lle.
Isoista asioista kysymys

PAU:n/Paltan neuvottelutilanteessa on paljon suuremmista asioista kysymys, kuin siitä, syntyykö yhdelle sopimusalalle Tykan mukainen ratkaisu vai ei. Nyt on kysymys ensinnäkin siitä, hyväksyykö ammattiyhdistysliike laillisen lakon murtamisen rikkurityövoiman avulla.

Toiseksi on kysymys siitä, että EK testauttaa nyt Paltan kautta sen, missä määrin ammattiliitto on valmis ottamaan vastaan työehtosopimusten heikennyksiä tilanteessa, että maahan ei synny kriisisopimusta sekä pakkolakiesitykset eivät etene eduskunnassa ainakaan kaikilta osin. Koetestauksen jälkeen on ison pelin paikka ensi syksynä käynnistyvällä laajamittaisella liittokierroksella.
                            
Kolmanneksi EK testaa, mikä on ammattiliittojen solidaarisuuden tilanne tällä hetkellä. Todennäköisesti EK laskee, että kun maassa on suurtyöttömyys sekä merkittävä yt-aalto menossa, ei ole valmiuksia toimia kuin vain oman navan ympärillä olevissa asioissa.

AKT:n ja kuljetusliittojen osalta ei onneksi ole se tilanne päällä, jota EK unelmoi. AKT:n hallitus on antanut yksimielisesti 6. marraskuuta pitämässään kokouksessa liiton johdolle valtuudet valmistella riittävän kokoisia tukitoimia PAU:n niitä mahdollisesti pyytäessä, sen jälkeen, jos heidän omien työtaistelutoimien avulla ei työnantaja luovu rikkurityövoiman käytöstä laillisen työtaistelun aikana eikä vedä pois kohtuuttomia heikennysesityksiään työehtosopimusneuvotteluista.

SAK:n valtuusto on sääntömääräisesti koolla kuluvan viikon torstaina ja perjantaina Kiljavan Opistolla. Nyt teillä on mahdollisuus evästää AKT:n valtuutettuja niistä ajankohtaisista asioista, mukaan lukien kriisisopimuksen valmistelutilanne, joita haluatte otettavan erikseen yleiskeskustelussa esille.

Järjestäytymisprojekti jatkuu

Valtakunnallinen järjestäytymisprojekti on jatkunut tänä vuonna siitä, mihin se viime vuonna jäi. Olemme jatkaneet radiokampanjaa, johon oli nyt yhdistettynä parhaan kuljetusalan ammattilaisen valintaäänestys. Voittajaksi selvisi 1 433 äänellä linja-autonkuljettaja Satu Venesvirta Satakunnan Liikenne Oy:stä. Onnittelut vielä kerran Sadulle!

Liiton hallitus vahvisti järjestöosastoa viime keväänä rekrytoimalla määräaikaisen projektisihteerin, päävastuualueena nuorisotoiminta sekä mm. oppilasjäsenestä siirtymisen varmistaminen edelleen liiton maksavaksi jäseneksi.

Kuluvan syksyn aikana olemme toteuttaneet myös pitkään suunnitteilla olleen järjestökuukauden (21.9. – 18.10.), jonka aikana järjestöauto sekä aluetoimistojen teltat ja grillit ovat olleet sanan varsinaisessa merkityksessä kuumana ympäri Suomea.

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat tukeneet loppuvuoden aikana jäsenliittojen järjestäytymisprojekteja omalla ”Mikä fiilis”- tv-kampanjalla, jonka ensisijaisena kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulla sekä Uudellamaalla asuvat alle 30-vuotiaat työntekijät, joiden järjestäytymisaste on tutkimusten mukaan kaikkein alhaisin.

Tulemme koostamaan ensi vuoden alkupuolella yksityiskohtaisempia tietoja järjestäytymisprojektin tuloksista vuosilta 2014 ja 2015 sekä analysoimme samalla ensi vuodelle suunniteltuja jatkotoimenpiteitä. Jo tässä vaiheessa on selvää, että kun jäsentemme kohdalla eläkkeelle siirtymisen tahti ja siten vapaajäseneksi ei ole ainakaan hidastunut, se tuo lisäpaineita nostaa uusien liittyvien jäsenten määrää entisestään perälautamme yhä vuotaessa.

Työttömyys jatkaa kasvuaan

Sopimusalojemme työttömyys on jatkanut valitettavasti tämän vuoden aikana yhä kasvuaan. Se on joillakin sopimusaloilla sekä etuuksilla että edunsaajilla mitattuna 90-luvun laman jälkeisellä tasolla. Kuljetusalan Työttömyyskassan tämän vuoden keskiarvo työttömyysprosentissa on noin 10. Ja kylmää kyytiä työttömien jäsenten kohdalta lisää porvarihallituksen aikeet lyhentää ansiosidonnaisen päivärahan kestoa 100 päivällä 2017 vuoden alusta lukien nykyisestä 500 päivästä 400 päivään, pois lukien 58-vuotiaat tai sitä vanhemmat henkilöt. Eduskunnan enemmistön muodostavat oikeistopuolueet tulevat valitettavasti hyväksymään em. heikennykset yksimielisesti.  

Työttömyyskassan jäsenmaksuosuus on kasvanut rajusti vuodesta 2011 alkaen. Ensi vuodelle (2016) hallitus esittää t-kassan osuudeksi 0,65 %:n eli kasvua kuluvaan vuoteen on 0,05 %. Tämä työttömyy-den kasvusta johtuva kustannusnousu on suoraan pois ammattiosastojen sekä liiton taloudellisista toi-mintaresursseista. Nykyiseen kokonaisjäsenmaksutasoon (1,8 %) ei esitetä kuitenkaan muutosta ensi vuodelle. Valtuuston esityslistalla on omana kohtanaan liiton jäsenmaksusta päättäminen vuodelle 2016 ja hallitus on tehnyt edellä todetun esityksensä valtuustolle työvaliokunnan valmistelun pohjalta. Se on mainittu toimintasuunnitelmassa.

Ratkaisu UK:sta kevätvaltuustossa

Syysvaltuuston ilmoitusasioissa kuulimme Uusi keskusjärjestö-hankkeen projektipäällikkö Juha Heik-kalan mietteitä ja ajatuksia. Mitä se tarkoittaa meidän jäsenille, jos 1,7 miljoonaa palkansaajaa yhdistyy saman keskusjärjestön alle vastavoimaksi Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:lle? Tuleeko vuosikymmeniä hukassa ollut aloitekyky yhteiskunnallisten teemojen päänavauksissa takaisin ammattiyhdistysliikkeelle? Saavutammeko kansainvälisessä edunvalvonnassa, esimerkiksi suhteessa EU-lainsäädäntöön, yhä tuloksellisempia asioita? Avaako keskusjärjestöjen yhdentymisprosessi tietä myös esimerkiksi teollisuus- tai kuljetusliittojen yhdentymiselle?

AKT:n toukokuussa kokoontuva kevätvaltuusto ratkaisee, olemmeko allekirjoittamassa historiallista aiesopimusta Uudesta Keskusjärjestöstä 1.6.2016 vai emme.

SLSY avaa latua

Tänään te valtuutetut voitte myös tehdä historiaa. Esityslistan kohdassa 12 päätätte siitä, tuleeko Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry:stä ensimmäinen AKT:n yhteisöjäsenyhdistys. Jos päätöksenne on hallituksen esityksen mukaisesti myönteinen, otaksun, että pääsette vielä tällä edustajakokouskaudella tekemään muitakin saman sisältöisiä ratkaisuja.

Vuosi 2015 alkaa olla lopuillaan. Tämä vuosi on ollut AKT:n kohdalta merkittävä, koska olemme nyt 110-vuotias, virkeä ja ketterä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Virallisia synttäreitä juhlimme 19.10.2015 kaikissa aluetoimistoissamme sekä täällä keskustoimistolla. Lisäksi kokoonnuimme Tampereella, Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä kansan parissa torilla. Väkeä oli juhlatilaisuuksissa kivasti liikkeellä ja ilmeemme oli tuore ja värikäs. Hyvä me!

- PAU:n ja Paltan neuvotteluissa on paljon suuremmista asioista kysymys kuin siitä, syntyykö yhdelle sopimusalalle Tykan mukainen ratkaisu vai ei, arvioi Marko Piirainen.