Harmaan talouden vähentäminen ja näennäisyrittäjyyden kitkeminen

AKT:n harmaan talouden vähentämiseen ja työehtoihin liittyviä tavoitteita ovat alipalkkauksen kriminalisointi, työsuhteen tunnusmerkistön täsmentäminen ja järjestöjen kanneoikeus.

Alipalkkauksen kriminalisointi

Rikoslakiin lisätään alipalkkauksen kriminalisoiva lainsäännös. Mikäli työnantaja maksaa yleissitovan työehtosopimuksen alittavaa palkkaa, katsotaan menettely virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi. Valvontavastuu säädetään osaksi aluehallintoviranomaisten tehtäviä.

Suomessa on yleissitova työehtosopimusjärjestelmä, joka määrittää työntekijöille maksettavia palkkoja. Suomessa ei ole ns. minimipalkkalakia eivätkä sen enempää työsuojelu- kuin muut viranomaiset valvo alipalkkausta. Palkkaukseen ne puuttuvat syrjinnän tai tasa-arvon näkökulmasta.

Yrityksiä alipalkkaus ajaa vääristyneeseen kilpailuun, yhteiskunnalta se pienentää tuloverokertymää. Kun palkalla ei tule toimeen, lisääntyvät avustus- ja toimeentulotukimenot. Alipalkkaus on yleistä ulkomailta tulevien työntekijöiden keskuudessa.

Alipalkkaus pitää kriminalisoida lailla. Jos työntekijälle maksetaan alle yleissitovan tessin mukaista palkkaa, on menettely katsottava virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi.

Palkkarikosten valvontavastuu tulee säätää aluehallintoviranomaisia (AVI) koskevassa lainsäädännössä osaksi ns. työsuojeluviranomaisten lakimääräistä valvontatehtävää. Työsuojelutarkastajille tulee säätää oikeus hallinnollisen seuraamusmaksun määräämiseen.

Työsuhteen tunnusmerkistön täsmentäminen

Työsopimuslain mukaisen työsuhteen ja työntekijän määritelmät tai tunnusmerkistöt on selvennettävä koskemaan myös alustatalouden työntekoa. Myös alustatyönantajan asema ja työnantajavelvoitteet on määriteltävä selkeästi työlainsäädännössä.

Alustataloudessa erityisesti nuoret työntekijät luulevat olevansa työsuhteessa, mutta ongelmatilanteessa huomaavat, etteivät olekaan. Työsuhteen ja yrittäjyyden rajamaille kuuluvat myös ”kevytyrittäjyys”, nollatyösopimukset, toimeksiannot ja provisiopalkkaiset työsuhteet.

Työsopimuslaissa on täsmennettävä henkilön olevan työntekijän asemassa, jos hänellä on vain yksi toimeksiantaja, jolla on mahdollisuus vaikuttaa työnteon tapahtumaan. Työntekijäasemaa arvioitaessa ensisijaisena tulee olettaa, että kyseessä on työsuhde ellei toisin näytetä toteen. Näyttövastuu jäisi työnantajalle.

Työneuvoston asema ja rooli tulee määritellä laissa uudelleen. Neuvoston tulee voida ottaa kantaa, missä tapauksissa henkilö on työsuhteessa tai yrittäjä.

Työsuojeluviranomaisten tehtävissä vahvistetaan velvollisuutta valvoa työsuhteen tunnusmerkkien toteutumista. Näin viranomaisesta tulee taho, johon voidaan ottaa työpaikalta yhteyttä ja selvittää työnteon muodon luonnetta. AVIn työsuojelutehtävien valvontakeinoja ja viranomaisresursseja on lisättävä tuntuvasti, jotta valvonta voidaan toteuttaa.

Näennäisyrittäjyyden kitkeminen

Kollektiivisesta kanneoikeudesta on säädettävä laissa, jotta ammattiliitto voi nostaa kanteen oikeudessa työntekijän puolesta.

Työntekijän on usein mahdotonta käydä oikeutta omaa työnantajaansa vastaan tai puuttua työehtojensa epäkohtiin. Tämän vuoksi ammattiliittojen kanneoikeus on saatava lakiin. Yhden ihmisen ei tarvitsisi leimautua “hankalaksi työntekijäksi”, vaan kanteen voi nostaa ammattiliitto.

Ammattiliittojen ja muiden järjestöjen kanneoikeus vahvistaisi ihmisoikeuksia, sillä se parantaisi kansalaisten oikeuksien toteutumista ja lisäisi kansalaisten oikeusturvaa.

Viime vuosina on paljastunut räikeitä lainvastaisia toimintatapoja: palkkoja on jätetty maksamatta, työolosuhteet ovat olleet ihmisarvoa loukkaavia tai työajat ovat rikkoneet lainsäädäntöä. Järjestöjen ryhmäkanneoikeus parantaisi merkittävästi työsuojeluviranomaisten, ammattiliittojen ja tasa-arvovaltuutetun
mahdollisuuksia puuttua törkeisiin väärinkäytöksiin.

Kiinnijäämisriskin nostaminen on tehokkain tapa estää rikoksia ennalta. Nyt väärinkäytöksiä tapahtuu, koska työntekijät eivät uskalla tehdä mitään ja lakia rikkovat työnantajat tietävät tämän. Mikäli ammattiliitot voivat nostaa kanteen, työntekijät eivät joudu vaikeaan asemaan.

Oikeudenkäyntien kuluriski tekee kannattamattomaksi “kiusaamistarkoituksessa” nostetut kanteet, joten sen pelon varassa ryhmäkanneoikeutta ei tulisi vastustaa.

Päivitetty: 5.12.2022