AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom AKT:n valtuuston kokouksessa: Jäseniltä selkeä viesti, teimme juuri sen mikä kannatti

AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom. Kuva: Anne-Maarit Valli.

Puhe kolmella lauseella: Tes-kierroksella tehtiin tilanteeseen nähden oikeita asioita. AKT olemme juuri me, liiton jäsenet. Puheen ay-liikkeestä pitää muuttua parempaan suuntaan.

Työehtosopimuskierros alkaa olla viittä vaille maalissa. Nyt on hyvä aika pohtia, miten kierros oikeastaan meni.  Loppukevään aikana olen kiertänyt AKT:n tapahtumissa, kuten kevätkokouksissa. Eri paikkakunnilla Ylivieskaa myöden on ollut mahdollisuus kysyä jäseniltä, miten sopimuskierros heidän mielestään meni? 

Viesti jäseniltä on ollut selkä. Tehtiin juuri se, mitä tässä hetkessä kannattikin. Tällä kertaa ei ollut oikea aika irtiottoihin.

Toinen viesti on ollut myös hyvin selkeä: näin ei voi enää jatkua. Nyt oli oikea aika edetä maltilla, mutta jatkossa suunta on saatava muuttumaan.

Meillä on paljon alakohtaisia tavoitteita. Niitä pitää saada etenemään.

Tämän suunnan muuttaminen on mahdollista vain niin, että rakennamme yhdessä AKT:tä, jossa on yhä enemmän järjestäytyneitä ja aktiivisia kuljetusalan työntekijöitä. Meidän tehtävämme on entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, että järjestäytymisasteet ovat työpaikoilla kunnossa. 

Tämä työ koskee meitä jokaista. Te valtuutetut olette työpaikalla niitä ihmisiä, jotka näyttävät sen, mitä liitto pohjimmiltaan on. Muistakaa kertoa työpaikoilla, että AKT olemme me. 

Me olimme se, joka työehdot tänä keväänä sopi ja sopii ne jatkossakin. Sitä parempia tuloksia voimme odottaa, mitä enemmän meitä on joukossa mukana. 

Myös liiton talous on saatava tasapainoon. Vain talouden kannalta hyvin hoidettuna liittona olemme varteenotettava vastavoima työnantajien heikennyspyrkimyksiä vastaan. Toiminta on katettava jäsenmaksutuloilla ja jotain olisi hyvä jäädä myös pahan päivän varalle. Tämä työ onkin jo hyvässä vauhdissa valtuuston syksyn -23 päätöksen mukaisesti.  Jatkossa meidän tulee entistä tarkemmin punnita se, mikä on oleellista ja mikä ei. Asiat on laitettava tärkeysjärjestyksen. 

Se tapa, jolla asioista ja ay-liikkeestä puhutaan tällä hetkellä julkisesti ei suosi meitä. Työnantajapuoli on tehnyt pitkää ja vaikuttavaa työtä sen eteen, minkälaisella sävyllä asioista julkisesti keskustellaan. 

Yhtenä esimerkkinä tästä on se, kun hallitus tuli budjettiriihestä ulos verovähennysoikeus -päätöksen kanssa. Ei mennyt aikaakaan, kun eri lehdet olivat tekemässä kyselyitä siitä, kuinka moni ammattiyhdistysliikkeen jäsenistä eroaa hallituksen päätöksen takia. Miksi kysymys oli asetettu näin päin?

Hallituksen aikeena on myös helpottaa irtisanomista. Alisuoriutuminen halutaan perusteeksi irtisanomiselle. Sitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, ei tiedä vielä kukaan, mutta jopa ¨Päällikkö-Reijo¨ osaa nimimerkkinsä takaa kertoa, että ay-aktiivit ovat kaikista pahimpia työnjarruja ja opettavat jopa nuoret pahoille tavoille.  Tämä on tarkoituksenmukaista vaikuttamista, jolla pyritään luomaan negatiivista kuvaa ay-liikkeestä. Liekö koko Reijo elinkeinoelämän viestintäkoneiston tuotosta, mene ja tiedä? 

Vastaavaa vaikuttamista on tehty jo pitkään asioissa, joita elinkeinoelämä on halunnut edistää. Ennen kuin maahan saatiin hallituspohja, joka toteutti elinkeinoelämän pitkäaikaiset tavoitteet, puhuttiin näistä tavoitteista ay-liikkeen kannalta negatiiviseen sävyyn jo kymmeniä vuosia. 

Muun muassa lakko-oikeus on käsitteenä demonisoitu. Jo kymmeniä vuosia on toitotettu sitä, että lakkoilu tulee yrityksille kalliiksi ja on muutenkin edesvastuutonta toimintaa. Paikallisen sopimisen osalta luotiin narratiivi, kertomus, jonka mukaan työpaikoilla ei sovita käytännössä yhtään mitään. Luotiin mielikuva, että lainsäädäntöä muuttamalla tämäkin asia korjaantuu. 

Nyt kun hallitus ja elinkeinoelämä ovat saaneet palkansaajavihamielistä lainsäädäntöä voimaan, voimmekin todeta, että tarkoitusperät olivat aivan jotain muuta mitä mielikuvissa oli meille luotu. 

Elinkeinoelämän viesti on mennyt laajasti mediassa läpi ja todellinen tarkoitus heikentää palkansaajien neuvotteluvoimaa on toteutunut.  Mitä tahansa hallitus ja elinkeinoelämä tekeekin palkansaajan aseman heikentämiseksi, on kysymys julkisessa keskustelussa se, kuinka moni aikoo erota liitosta? 

Meidän tuleekin kiinnittää huomiota siihen, miten itse asioista puhumme. On jaksettava toistaa sitä sanomaa, että AKT on se, joka parantaa kuljetusalan työntekijän asemaa. Vain liittymällä liittoon varmistat sen, että palkansaajan asemaa kurjistava kehitys muuttuu. Muutetaan konteksti siten, että kun hallitus on poistamassa ay-maksujen veronvähennysoikeutta, kannattaa liittoon kuulumattomien liittyä liittoon. 

Moni liittoon kuulumaton onkin tehnyt päätöksen liittyä liittoon, kun hallitus on tehnyt heikennyksiä. Viime vuonna AKT:hen liittyi 2 331 kuljetusalan ammattilaista, jotka päättivät olla mukana rakentamassa vahvempaa ammattiliittoa. 

Koko ajan työpaikoilla on työntekijöitä, jotka valitsevat liiton, jotta voivat vaikuttaa omaan asemaansa. Vain kelvollisella järjestäytymisasteella voimme varmistaa sen, että jatkossa myös alakohtaiset asiat etenevät neuvottelupöydissä ja työnantajien ajama vientimalli saadaan historiaan. 

Jatkossa meidän pitää saada myös media puhumaan toisella sävyllä: Olisiko nyt oikea aika liittyä liittoon, kun työntekijän asema on uhattuna?

AKT:n valtuuston kokous Helsingissä keskiviikkona 21.5.2025.