Ismo Kokon puhe AKT:n valtuuston kokouksessa: Ay-liike luo yhteiskuntaan elintärkeää taloudellista turvaa ja vakautta.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Kuva: Anne-Maarit Valli.

Puhe kolmella lauseella: AKT sai työehtosopimukset neuvottelemalla. Suomen seuraavan hallituksen urakaksi tulee vientimallin korjaaminen. Ay-liike luo yhteiskuntaan elintärkeää taloudellista turvaa ja vakautta. 

Työehtosopimusten neuvottelukierros on kestänyt AKT:n osalta lähes puoli vuotta. Valmistautuminen tes-kierrokselle alkoi jo alkusyksystä. Sen jälkeen on rakennettu tavoitteita, kierretty kenttää, valmistauduttu itse neuvotteluihin ja istuttu neuvottelupöydissä pitkiä päiviä ja iltoja.

Lopputuloksena kierroksesta on melko pitkälti puhtaita palkkaratkaisuja. Niihin voi olla hyvinkin tyytyväinen, koska jäsenistömme saavat suomalaisen linjan mukaisesti korotukset. Kolmessa vuodessa ne ovat yhteensä 7,8 %. 

AKT:n edustamilla aloilla työntekijöille jaetaan palkankorotuksina seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä noin 262 miljoonaa euroa. Se on erittäin merkittävä summa rahaa, joka siirtyy työnantajilta työntekijöille. Tämä kaikki saadaan AKT:n ansiosta. Siitä työstä työntekijöiden hyväksi kannattaa olla ylpeä.

Mikä kierrokselta sen sijaan jäi pitkälti puuttumaan, olivat työelämän laatuasiat. Niitä ei juuri saatu vietyä eteenpäin ja syykin on selvä. Työnantajien ja hallituksen ajama vientimalli toimii valitettavasti kehittämisen jarruna. 

Vientimallista on syytä jatkaa keskustelua. Muutama päivä sitten Palvelualojen Työnantajat Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto halusi tällaiset puheet kieltää. Syykin on selvä, vientimalli toimii puhtaasti työnantajien lähtökohdista ja eduksi. 

Vientimallissa alakohtaisia asioita ei huomioida mitenkään, koska kaikki meidät viennin perässä tulevat halutaan sulloa samaan muottiin.  Näin meille kuljetuksessa ehdottoman tärkeät työ- ja lepoajat seisovat paikallaan. Asiat eivät kehity, jos pelataan vain nollasummapeliä. Siinä mikä tahansa työolojen parantaminen mitataan rahassa ja otetaan toisaalta pois.

Tämän hallituksen aikaansaama valtakunnansovittelijan käsien sitominen, on asia, joka Suomen seuraavan hallituksen tulee perua. On palattava vapaaseen neuvottelutoimintaan. 

Nykyisessä mallissa työnantajilla ei ole kerta kaikkiaan mitään hävittävää tai pelättävää valtakunnansovittelijan taholta. Siksi työnantajat ovat niin innokkaasti menossa sovitteluun. Tällä kierroksella olemme nähneet jopa sellaisia tilanteita, joissa työntekijäliitto joutuu sovitteluun ilman että edes lakkovaroitusta on jätetty. Tämä suorastaan huutaa ääneen sen, kuinka epätasapainoon arvostettu sovitteluinstituutio on hallituksen ja työnantajien toimesta saatettu.

Ammattiliittoihin järjestäytyminen on pudonnut merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan, tänä päivänä enää hiukan alle 50 prosenttia työntekijäammateissa työskentelevistä kuuluu ammattiliittoon. Sen sijaan akateemisista liittoon kuuluu lähes 70 prosenttia. Eli niillä, joilla työehtosopimuksen ja lainsäädännön tuoman turvan merkitys on suurempi, järjestäytyminen on heikentynyt jatkuvasti. Mistä tämä johtuu?

Itse en keksi muuta kestävää selitystä kuin tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden hälyttävän kasvun. Siihen on saatava stoppi, melkein keinolla millä hyvänsä. 

Liian usein kuulee ajatuksen, ettei minun tarvitse kuulua, koska liitto tekee kuitenkin sen, mitä tekee. Ja voin kuulua vain kassaan. 

Ammattiliitto on ensisijaisesti paljon muuta kuin työttömyysturvaa. Näköpiirissä on, että meillä joidenkin vuosien päästä on yleinen ansiosidonnainen työttömyysturva, joten työttömyysturva on argumenttinakin vaarassa poistua. 

Tuoreiden talousuutisten mukaan Suomea kannattelee tällä hetkellä kaksi asiaa. Toinen niistä on yksityinen kulutus, joka on pitkälti neuvoteltujen palkankorotusten ansiota. Toisena ovat julkiset investoinnit erityisesti puolustukseen. 

Ammattiliitot neuvottelevat nämä yhteiskunnalle tärkeät, yleiset palkankorotukset, mutta kuinka kauan? Me olemme monella, myös AKT:n alalla tilanteessa, jossa vähemmistö neuvottelee, sopii ja tarvittaessa taistelee enemmistön työehtojen puolesta. Se ei millään tavalla ole kestävää. 

Meidän onkin tulevaisuudessa mietittävä keinoja, joilla liittojen jäsenet hyötyvät jäsenyydestään enemmän. Voidaanko esimerkiksi osa työehdoista rajata koskemaan vain jäseniä? Voidaanko jopa osa palkankorotuksista kohdentaa vain jäsenille? Tässä meillä on pohdittavaa myös poliittisille päätöksentekijöille.

Maan oikeistohallitus haluaa poistaa ammattiliitoilta yleishyödyllisyyden ajatuksen, poistamalla jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Eikö silloin ole loogista miettiä keinoja, joilla jäsenet hyötyvät ammattiliitostaan enemmän kuin muut?

Maailmantalous on vaikeuksissa. Se johtuu pitkälti erilaisista sotatoimista, joita on käynnissä sekä Euroopassa, Euroopan lähialueilla että ympäri maailmaa. 

Kaikkein surullisinta on luonnollisesti kaikki se inhimillinen kärsimys, mitä ihmisten julmuus toisilleen aiheuttaa. Kaikkien näiden sotien on loputtava heti. 

Sodilla on myös syylliset. Venäjä on syyllinen hyökkäykseen Ukrainaan ja Israel on syyllinen kansanmurhaan Gazassa. Kansainvälisen yhteisön on syytä tämä sekä tunnustaa että tuomita. Kun lapsia ja siviilejä murhataan, ei syyllisyydeltä pääse pakoon.

Tämän lisäksi Yhdysvallat tuo maailmaan lisää epävakautta. Poukkoilevalla ja päättömällä talouspolitiikallaan sekä kehitysavusta leikkaamalla hekin valitettavasti aiheuttavat sekä taloudellista että inhimillistä kärsimystä. 

Tämän kaltaisina aikoina tarvitaan tukea ja turvaa. Siksi meidän ammattiyhdistysihmisten on työskenneltävä entistä pontevammin meidän yhteisömme hyvinvoinnin eteen. Ay-liike on yksi vakautta tuovista peruspilareista yhteiskunnassamme. Olemme samalla myös rauhan liike. 

AKT:n valtuuston kokous Helsingissä keskiviikkona 21.5.2025