Budjettiriihestä ei tullut helpotusta palkansaajille

Palkansaajien ostovoima on kuluvana vuonna heikentynyt tuntuvasti muun muassa Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Työssäkäyntiä tukemalla ja työntekijöiden ostovoima turvaamalla olisi voitu pitää kotimaista kysyntää yllä ja näin tukea talouden kasvua.

-Hyvä keino tähän olisi ollut muun muassa kilpailukykysopimuksessa siirrettyjen sosiaaliturvamaksujen siirtäminen takaisin työnantajille, mikä olisi vähentänyt myös palkankorotuspaineita, toteaa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Positiivinen päätös on joukkoliikenteen eli henkilökuljetusten arvonlisäveron tilapäinen lasku nollaan, vaikkakin päätös koskee vain kevättä 2023. Tämä päätös ei kuitenkaan korjaa alan rakenteellisia ongelmia. Linja-autoala kärsii työvoimapulasta, jota ruokkii raskas työhönsidonnaisuusaika. Kuljettajan työpäivän pituus saattaa kaupunkiliikenteessä olla 11,5 tuntia ja kaukoliikenteessä jopa 14 tuntia.

-Tällainen työvuorosuunnittelu ei juuri jätä tilaa perheelle tai muulle vapaa-ajalle eikä houkuttele etenkään uusia kuljettajia alalle, muistuttaa Ismo Kokko, ja jatkaa, että tulevaisuuden kuljettajapula ratkeaa vain sillä, että kuljettajien työolosuhteisiin tehdään ratkaisevia ja pysyviä parannuksia.

Positiivisena päätöksenä riihestä voidaan pitää lisäksi työssäkäyntiä tukevan matkakuluvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkamista sekä panostamista ammatilliseen koulutukseen. Samoin jakeluvelvoitteen kevennyksen jatkaminen kompensoi polttoaineiden hintojen nousua ja tukee siten niin työmatkoja kuin kuljetusyrityksiäkin.

Kokonaisuutena pieniä helpotuksia palkansaajan arkeen budjettiriihestä saatiin mutta suuret rakenteelliset ratkaisut työntekijän aseman parantamiseksi jäivät vielä tekemättä.