Finnair ei pelastu työntekijöitä potkimalla

Valtionyhtiö Finnair on julkaissut eilen uuden strategiansa. Sen mukaan yhtiö haluaa yksinkertaistaa rakenteitaan ja pienentää yksikkökustannuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa heikennyksiä nykyisen henkilöstön työehtoihin sekä työvoiman ulkoistuksia.

Finnairin tapauksessa lähes koko henkilökunta oli koronan vuoksi lomautettuna kaksi vuotta, joten yksikkökustannukset henkilöstön osalta ovat olleet varsin maltillisella tasolla viimeiset vuodet. Finnair sai myös muhkeat tuet valtiolta toimintansa ylläpitämiseksi pandemian aikana.

- Finnair on jälleen kerran lähdössä työntekijöiden taskulle, työehtojen heikennysten muodossa. Sitä emme voi hyväksyä, toteaa AKT:n varapuheenjohtaja Jarkko Arpula.

Koska Finnair on nyt Venäjän ilmatilan sulkeuduttua kohdannut uudenlaisen kilpailutilanteen, se tarvitsee strategisia uudistuksia ollakseen kilpailukykyinen. Yhtenä tekijänä on yksikkökustannusten vähentäminen noin 15 prosentilla vuoden 2019 tasosta. Tämän Finnairin johto aikoo toteuttaa samalla vanhalla kaavalla; pyritään painostamaan työntekijäjärjestöjä leikkauksiin.

Finnair toteaa pörssitiedotteessa haluavansa rakentaa yhtiön, josta henkilöstö, asiakkaat ja suomalaiset voivat edelleen olla ylpeitä.

- Kuinka voisimme olla ylpeitä yhtiöstä, jonka tapa kiittää omaa henkilökuntaa näyttää olevan se, että työehtoja heikennetään tai heidän työnsä ulkoistetaan, ihmettelee AKT:n palkkasihteeri Johanna Tuomaala.

Pandemian aikana matkustamohenkilöstön määrä on pienentynyt huomattavasti, kun lomautusten johdosta henkilökunta hakeutui muille aloille töihin. Tällä hetkellä Finnairilla on työvoimapula ja henkilökuntaa pitäisi rekrytoida. Sen sijaan he ovat tänään myös kertoneet uusista alihankkijoista, joita ovat AAP Aviation ja Airpro Oy. Molemmat vuokraavat Finnairille matkustamohenkilöstöä halvemmilla työehdoilla.

Tämän kaiken sijaan nyt olisi johdon aika miettiä aidosti uudenlaista strategiaa; avata uusia kohteita ja lentoreittejä, panostaa palveluun myös lentomatkustamisen oheistoimintojen osalta, kuten esimerkiksi lähtö- ja tulopalveluiden palauttaminen sille tasolle, millä ne olivat ennen pandemiaa, sanoo Jarkko Arpula.