SAK:n Lyly: Eläkepakettia ei pidä repiä auki

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toppuuttelee poliitikkojen intoa avata viime syksynä kolmikantaisesti sovittua eläkeratkaisua, joka muun muassa alensi kestävyysvajetta runsaalla prosenttiyksiköllä ja nosti eläkeikää.

–     On harmillista, että vaalien alla eläkemaksun alentaminen on otettu keinoksi korjata taloutta. Sovitulla eläkemaksun tasolla kuitenkin taataan nykyiset ja tulevat eläkkeet. Työmarkkinajärjestöjen eläkeratkaisussa maksut ja etuudet ovat nyt historiallisesti ensimmäistä kertaa tasapainossa. Jos eläkemaksua alennetaan esimerkiksi kahdella prosenttiyksiköllä, eläkepaketista jouduttaisiin repimään auki myös muita asioita.
Lyly korostaa, ettei tämä olisi vastuullista eläkepolitiikkaa. Lisäksi hän painottaa, että jo ensi vuoden eläkemaksuun on tehty alennus. Työeläkemaksu on ensi vuonna 24 prosenttia ja seuraavana kolmena vuonna 24,4 prosenttia. Vuoden 2016 maksun alenema hyödyttää eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Eläkeratkaisussa sovittiin myös Emu-puskurin käyttämisen pelisäännöistä, muun muassa siitä miten sillä voidaan lieventää eläkemaksua.
–     On sovittu, että taloustilanteen edellyttäessä puskurista voidaan käyttää vuosittain enintään 0,8 prosentin osuus palkkasummasta. Kuitenkin myös palauttamisesta eli maksujen nostamisesta on sovittava samassa yhteydessä. Näillä nyt sovituilla maksutasoilla puskuri sulaa kuitenkin jo 2020-luvun alkuvuosina eli maksutaso on jo laitettu oikealle tasolle. Oleellista myös on, että puskurin käytöstä on sovittava yksimielisesti.
SAK:n puheenjohtaja huomauttaa, että poliitikkojen hampaissa näyttää eläkeratkaisun lisäksi olevan myös luopuminen työttömyysturvan lisäpäivistä eli niin sanotusta työttömyysputkesta. Se rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuilla, ei valtion toimesta.
–     Putken poistaminen rokottaisi työuran loppupuolella olevaa palkansaajaa, kun nykyiseissä taloustilanteessa mahdollisuudet työllistyä ovat erittäin huonot. 
Lisäpäiväoikeuden toimivuutta arvioidaan sopimuksen mukaan vuonna 2019. 
–     Tällöin on kertynyt kokemusta vuonna 2017 voimaan astuvasta uudistuksesta. Silloin nähdään, miten 60 vuotta täyttäneiden työllistyminen uusiin töihin tai pääsy aktiivitoimiin on toteutunut. Jos vaikutus on ollut toivottu, lisäpäiväoikeuden alarajaa nostetaan vuodella 62 vuoteen.
SAK:n Lylyn mukaan on hyvä, että poliitikot etsivät aktiivisesti keinoja parantaa Suomen tilannetta.
–     Jo kertaalleen sovittua ei kuitenkaan pidä repiä auki. Keinot talouden ja työllisyyden kohentamiseksi on löydettävä muualta – ei siitä osasta sosiaaliturvaa, joka on kunnossa.