Jari Toivosen kolumni: Mitkä ovat tuen ehdot lentoyhtiölle?

Koronaviruksen aiheuttama tarve tukea yrityksiä taloudellisesti on erittäin perusteltua. Kriisi on koetellut myös tahoja, joiden pitää jakaa rahat. Kenelle sitä jaetaan ja millä perusteilla? Lentoyhtiöiden maailmassa on samanlaista problematiikkaa. Valtiot haluavat jakaa yhtiöille tukia, koska lentoyhteydet ovat osa huoltovarmuutta ja toisaalta lentotoiminnan taloudellinen sekä työllistävä vaikutus on merkittävä.

Aalto Yliopiston tutkimusten mukaan Helsingin lentokenttäklusterin vaikutus Suomen bkt:hen on noin 2,5% ja työllistävä vaikutus reilusti yli 20 000 työpaikkaa. Matkailuala kokonaisuudessa työllistää Business Finlandin mukaan noin 140 000 suomalaista ja vaikutus bkt:hen on 2,7%. Panostukset matkailualaan luovat työpaikkoja tutkimusten mukaan nopeasti. Työntekijät ovat usein matalasti koulutettuja ja pienipalkkaisia. Matkailussa on työllistämisen suhteen niin paljon potentiaalia, että se on tästä syystä monen valtion erityisen tuen kohde. Koronaviruspandemia on globaalisti syöksemässä alalla työskenteleviä ja siitä riippuvaisia ihmisiä työttömyyteen sekä erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin.

Itävalta on päättänyt monien muiden valtioiden tavoin tukea kansallista lentoyhtiötään Austrian Airlinesia. Tukikeskustelua hallitsee näkemys siitä, että tukieuroja ei haluta laittaa Lufthansan kassaan, jonka omistama Austrian on. Keskustelu on politisoitunut ja 800 miljoonan euron pääomitukselle vaaditaan selkeitä sääntöjä. Rahalla pitää tukea kotimaista työllisyyttä, työehdot eivät saa heikentyä ja Austrianin pitää panostaa kaukolentojensa verkostoon. Valtiosta tulee tuen myötä jälleen yhtiön omistaja. Sama kehitys tullaan todennäköisesti näkemään monessa maassa.

Suomen valtio on päättänyt pääomittaa Finnairia 600 miljoonan euron takauksilla. Yhtiöllä on kaikki mahdollisuudet selvitä koronakriisistä, mutta Suomen Valtion tulee edellyttää tuelta vastine? Finnair voisi luopua Singaporen, Hong Kongin ja Delhin reittien matkustamotyön ulkoistuksesta ja siirtää lähes 400 työpaikkaa takaisin Helsinkiin. Lentoliikenteen käynnistyminen tulee olemaan asteittaista ja takkuista. 

Operatiivisesti nyt on hyvä hetki luopua ulkoistuksesta, sillä Suomessa on jo ainakin tämän verran matkustamohenkilöstöä, joille ei riitä työtä.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n johto ja hallitus on lähestynyt omistajaohjausta aiheeseen liittyvällä kirjeellä. Huolestumisen taustalla on koko yhteiskuntaa koskevan laman vaikutukset kuljetusalan työntekijöihin. Valtiolla on tässä tilanteessa mahdollisuus vaikuttaa monella tavalla suomalaisten työpaikkojen määrään. 
Annettavalle tuelle pitää asettaa avoimet tavoitteet.

Jari Toivonen 
Kirjoittaja on AKT:n hallituksen jäsen ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry:n puheenjohtaja.