SAK:n valtuusto: Lyly toppuuttelee kiivaimpia leikkaajia

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korostaa, että ammattiyhdistysliikkeeltä löytyy valmiutta parantaa Suomen talous- ja työllisyystilannetta.

– Koko taakkaa ei kuitenkaan voi kaataa palkansaajien niskaan, vaan kuormaa on jaettava tasaisemmin. Lisäksi paketista on löydyttävä myös palkansaajien turvaa vahvistavia keinoja, Lyly tähdensi SAK:n valtuustossa Kiljavalla torstaina.

Hän arvioi pääkysymyksen kiteytyvän asetelmaan, suostummeko lähivuosina kilpailijamaitamme hitaampaan palkkakehitykseen vai leikkaammeko etuuksia.

– Kiivaimmat intoilijat haluavat tarjota yhtä aikaa molempia lääkkeitä – äärimaltillisia korotuksia ja leikkauksia työehtoihin.

Lyly painottaa, että työmarkkinoilla on ensin päästävä sopuun työllisyys- ja kasvusopimuksen optiovuodesta 2016.

– Pidemmälle sopimuksia ei kannata hahmottaa, koska tahtotilaa ei ole riittävästi pöydän kummallakaan puolella. Lisäksi työllisyys- ja kasvusopimus päättyy vasta puolentoista vuoden kuluttua.

SAK:n puheenjohtaja huomauttaa, että hallitusneuvotteluissa ja esillä olleessa yhteiskuntasopimuksessa keskusteluun on nostettu useita palkansaajien etuuksiin liittyviä leikkauksia ja heikennyksiä.

– Hintakilpailukykyä tai yksikkötyökustannuksia arvioitaessa palkkojen osuus on yksi tekijöistä. Kykyymme kilpailla maailmanlaajuisilla markkinoilla vaikuttavat merkittävästi osaamisen taso, tuotteiden ja palvelujen laatu, investointien määrä sekä infran toimivuus kuten myös raaka-aineiden hinta ja yritysten johtaminen. Nämä kilpailutekijät on otettava pöydälle tulevissa ratkaisuissa.

Terveiset hallitusneuvottelijoille ovatkin selkeät.

– Työelämää ja ansiosidonnaista sosiaaliturvaa koskevat asiat on valmisteltava kolmikantaisesti. Sopimusten yleissitovuus on säilytettävä. Kyse on palkansaajille tärkeistä periaatteista, joiden tulee olla voimassa kaikissa olosuhteissa, Lyly painottaa.

Eläkepaketti pidettävä kasassa
SAK:n Lyly muistuttaa, että eläkeratkaisu on kokonaisuus, josta ei voi irrottaa yksittäisiä palasia.

Hän korostaa, että ratkaisuun kuuluvat ikääntyvien työntekijöiden turvaksi tarkoitetut lisäpäivät eli työttömyysputki on pidettävä mukana sopimuksessa.

– Työttömyysputken rahoittavat palkansaajat ja työnantajat vakuutusmaksuilla, ei valtio.