Metsäteollisuuden irtiotto vaikuttaa harkitsemattomalta
5.10.2020
SAK:n hallitus arvioi, että Metsäteollisuus ry ei ole perehtynyt riittävällä tarkkuudella viime viikkoisen päätöksensä seurauksiin. SAK katsoo, ettei työnantajapuolen tavoitteena varmaankaan ole vaikeuttaa sopimista, vaikka kustannussäästöjä ja työnantajavaltaa pyritäänkin nyt lisäämään lyhytnäköisellä tavalla. Metsäteollisuus ry antaa toiminnallaan harmillisen esimerkin, jolla ei näytä olevan hyväksyntää edes koko metsäteollisuudessa, saati muiden toimialojen työnantajaliitoissa.
– Valtakunnallisten, yleissitovien työehtosopimusten solmimiselle on ollut aiheelliset perusteet. Järjestelmästä irti pyrkivä Metsäteollisuus olettaa paikallisen sopimisen onnistuvan – joka kerralla. Valinta on heidän, mutta me emme usko päätöksen toimivan kenenkään, myöskään työnantajan, eduksi, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ennakoi.
SAK:ssa on vaikea uskoa yksittäisten työnantajayritysten kykyyn laatia toimivia sopimuksia yritystasolla. Kaikista työntekijöiden ja työnantajien vastuista sopiminen ja sopimusten tulkinta ovat laajoja, osaamista vaativia kokonaisuuksia.
– Vaikka työnantajaliitot luopuisivat sopimusten teosta, SAK:n ammattiliitot tulevat edelleen neuvottelemaan työehtosopimukset jäsenistönsä työnantajien kanssa. Ammattiliiton jäsenyys muodostuu työntekijälle entistäkin tärkeämmäksi. Jatkossa metsäteollisuuden työpaikoilla ansiotaso ja työehdot on mahdollista säilyttää vain kuulumalla oman alan työntekijäliittoon, Eloranta toteaa.
Metsäteollisuus perusteli päätöstään myös tulevaisuuden kilpailukyvyn rakentamisella. Tämä näkemys jättää huomiotta olennaisia tosiasioita teollisuuden tuotantorakenteesta. Suomen teollisuus on kilpailukykyistä eurooppalaisessa vertailussa, ja metsäteollisuuden toimialan työvoimakustannukset ovat vain noin 10 % tuotantokustannuksista.
Työehtosopimusten takaamat edut otetaan itsestäänselvyyksinä
Työehtosopimukset turvaavat työntekijälle palkankorotusten lisäksi asioita, joista on muodostunut itsestäänselvyyksiä. SAK korostaa, että ilman työehtosopimusta työntekijällä ei ole oikeutta palkkaan vanhempainvapaan, pidemmän sairausloman tai sairaan lapsen hoidon ajalta. Myös työntekijän ryhmähenkivakuutus, lomarahat ja työmatkoilta maksettavat päivärahat ja kilometrikorvaukset jäisivät saamatta.
– Ilman liiton neuvottelemaa työehtosopimusta suomalaisen työntekijän asema palautuu kymmeniä vuosia taaksepäin, historiallisen heikolle tasolle, Eloranta toteaa.
Työnantajalle valtakunnalliset työehtosopimukset ovat puolestaan turvanneet reilun kilpailuympäristön ja työrauhan. Jos valtakunnalliset työehtosopimukset irtisanotaan, työmarkkinahäiriöiden todennäköisyys kasvaa.
– Työrauha myydään siellä, missä asioista sovitaan, Eloranta muistuttaa.
Jos työehtojen minimitaso määrätään laissa ja työehtosopimukset romutetaan, palkkatasosta ja työehdoista tulee vaalikeskustelun aiheita. Silloin työn kustannukset liikkuvat poliittisten suhdanteiden mukaan.
Päivitetty: 5.10.2020
Viimeisimmät uutiset
- Liikenneopetusalan, Matkatoimistoalan ja Finnairin matkustamohenkilöstön palkkataulukot uudelle sopimuskaudelle - Uusia työehtosopimuksia julkaistu26.6.2025
- Rikotut työmarkkinat? - Poliitikot ja liittojohtajat lavalla Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella27.6.2025
- Ovelaa leikkauspolitiikkaa – hallitus on silpunnut sosiaaliturvaa pala kerrallaan18.6.2025
- Kohti turvallisia ja väkivallattomia työpaikkoja – Kolumbia ratifioi ILOn yleissopimuksen 19017.6.2025
- AKT:n palvelunumerot palvelevat läpi kesän19.6.2025
- AKT:n sopimuskierros maalissa5.6.2025
- Satamien kannanotto AKT:n edustajakokouksen puheenjohtajavalintoihin5.6.2025
- Työntekijöiden oikeudet maailmalla toteutuvat ennätyksellisen huonosti4.6.2025
- Hallitus jatkaa työntekijöiden kurittamista: Vuorossa määräaikaisuuksia, lomautusilmoitusaikaa sekä takaisinottovelvollisuutta koskevat heikennykset2.6.2025
- AKT sai työehtosopimuksen matkatoimistoalalle4.6.2025
Päivitetty: 5.10.2020