Ovelaa leikkauspolitiikkaa – hallitus on silpunnut sosiaaliturvaa pala kerrallaan

18.6.2025

Orpon-Purran hallitus on moukaroinut työttömiä ennennäkemättömän kovilla leikkauksilla, joita on perusteltu työllisyyden parantamisella ja valtion talouden säästötarpeilla. Leikkaukset jatkuvat: nyt suunnitelmissa on muun muassa työttömyysturvan karenssien kiristäminen ja toimeentulotuen leikkaaminen.

Leikkaukset eivät ole tuottaneet hallituksen toivomaa tulosta. Sen sijaan, että työttömyys olisi vähentynyt, työpaikkojen määrä on romahtanut ja yhä useampi työntekijä on jäänyt työttömäksi. Työttömyysaste oli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa EU-maiden kärkeä, 9,2 %. EU-maiden työttömyysaste oli maaliskuussa Eurostatin mukaan keskimäärin 5,8 %.

Leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen ovat lisänneet työttömien ja pienituloisten toimeentulo-ongelmia ja ajaneet perheitä köyhyyteen. Myös häädöt ovat lisääntyneet.

Leikkaukset ovat kurittaneet työttömien ohella erityisesti nuoria, osa-aikatyötä tekeviä ja muun muassa yksinhuoltajia. Pahimmillaan ne ovat leikanneet perheiden tuloja useilla sadoilla euroilla kuukaudessa.

Hallituksen leikkauspolitiikka on ollut ovelaa. Pala kerrallaan toteutettujen leikkausten massiivisuutta on ollut vaikea hahmottaa ja kokonaisvaikutuksia arvioida.

– SAK on huomauttanut hallituskauden aikana useita kertoja, että leikkausten vaikutusarviot ovat olleet puutteellisia samalla kun niiden työllisyyttä parantavia vaikutuksia on liioiteltu. Lisäksi leikkaukset ovat kohdistuneet pääosin samoille ihmisille, sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen.

Sakset alkoivat viuhua heti ja leikkaukset jatkuvat

Orpon-Purran hallitus on ollut vallassa melko tarkkaan kaksi vuotta. Hallitus päätti monista sosiaaliturvan leikkauksista heti syksyllä 2023 ja niitä on tullut voimaan vuoden 2024 alusta alkaen. Hallitus on jatkanut leikkauksia systemaattisesti koko kautensa ajan: parhaillaan lausuntokierroksella on työttömyysturvan sanktioiden ja toimeentulotuen kiristäminen ja peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistäminen yleistueksi.

Työttömien työnhaun velvoitteet lisääntyvät ja velvoitteiden laiminlyönnistä seuraavat karenssit kiristyvät ensi vuoden alussa, jos hallituksen tätä koskeva esitys toteutuu.

– SAK on painottanut, että laiminlyönti voi olla myös virhe tai tahaton vahinko. Nykyisistä muistutuksista 80 % ei ole johtanut karenssiin, Pirjo Väänänen huomauttaa.

Toimeentulotuesta hallitus suunnittelee poistavansa ansiotulovähennyksen, joka on 150 euroa kuukaudessa. Lisäksi tuen perusosaa leikattaisiin 2–3 %. Väänäsen mukaan pahinta on, että perusosaan voidaan tehdä 20–50 %:n vähennys automaattisesti ilman nykyistä harkintaa.

Viimeisimpiä hallituksen esityksiä on jo edeltänyt työttömyysturvan raju leikkaaminen:

  • Ansiopäivärahaa leikataan noin 2 kuukauden työttömyyden jälkeen 20 prosenttia ja noin 8 kuukauden jälkeen lisää.
  • Työttömyysturvan lapsikorotukset on poistettu.
  • Työttömyysturvan 300 euron suojaosa on poistettu. Suojaosa on mahdollistanut pienten keikkatöiden vastaanottamisen ilman työttömyysturvan leikkautumista.
  • Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palveluita ja toimeentuloa turvaavat poikkeukset on poistettu.
  • Ansioturvalle pääsyä on vaikeutettu: omavastuuaikaa on pidennetty viidestä seitsemään päivään, työssäoloehtoa on pidennetty kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen ja lomakorvaukset jaksotetaan.
  • Monen työttömän ja pienipalkkaisen työntekijän toimeentulolle tärkeää asumistukea on leikattu ja 300 euron suojaosa poistettu.

Tutustu leikkauksiin ja niiden vaikutuksiin tarkemmin.

Pienipalkkaisten ansioturva heitettiin romukoppaan

Työttömyysturvaan kohdistuneet leikkaukset ovat olleet niin rajuja, että voidaan perustellusti puhua ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän romuttamisesta, SAK:n Pirjo Väänänen sanoo. Kaikkein kipeimmin työttömyysturvan leikkaukset ovat kohdistuneet pienipalkkaisiin työntekijöihin, joiden ansioturva on ollut matala jo ennen hallituksen leikkauksia.

Esimerkiksi 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan työntekijän ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on noin 1525 euroa kuukaudessa. Porrastamisen seurauksena päiväraha putoaa kahden kuukauden jälkeen noin 1220 euroon, ja jos työttömyys pitkittyy yli kahdeksaan kuukauteen, 1144 euroon. Tällaisella summalla on hyvin vaikea tulla toimeen.

Lue myös Pirjo Väänäsen blogikirjoitus Eikö mikään riitä?

Alkuperäinen uutinen SAK.fi


Päivitetty: 18.6.2025