SAK kiistää pakkolakien perusteet ihmisoikeuksien rajoittamiselle

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK kiistää hallituksen esittämät perustelut ihmisoikeuksien rajoittamiselle pakkolakien kautta.

- Hallituksen pakkolakiesitys on vakavassa ristiriidassa perustuslain, EU-oikeuden ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa. Ammattiliittojen oikeus työehtoneuvotteluihin ilman ylärajaa on ihmisoikeus, SAK:n lakimies Jari Hellsten toteaa.

Hallitus ei pysty esittämään pakkolakien vaikutuksista uskottavaa arviota. Lait vaikuttavat toteutuessaan merkittävästi muun muassa ostovoimaan, työllisyyteen lyhyellä aikavälillä ja tasa-arvoon.

- Hallitus on esityksessään sivuuttanut nämä vaikutukset kokonaan tai arvioinut ne virheellisesti, SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola korostaa.

Hallituksen analyysiä pakkolakien vaikutuksista julkiseen talouteen SAK pitää liian myönteisenä. Palkattomien arkipyhien, sairausajan palkka-alen ja vuosiloman lyhennyksen hallitus on laskenut tuottavan julkiselle sektorille suorien säästöjen lisäksi epäsuoria kuluvähennyksiä työvoiman tarpeen pienentyessä.

Rahkola huomauttaa, että epäsuorien säästöjen toteutuminen on hyvin epävarmaa.

- Hallitus ei myöskään ota huomioon pakkolakien haitallista vaikutusta työllisyyteen lyhyellä aikavälillä, joka osaltaan lisää julkisia kuluja.

Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK arvioivatkin keskiviikkona työ- ja elinkeinoministeriölle jättämässä lausunnossaan, että pakkolait heikentävät julkista taloutta alkuvaiheessa jopa 930 miljoonalla eurolla vuodessa.

SAK:n Rahkola hämmästelee hallituksen oletusta, ettei työehtojen heikennyksillä olisi vaikutusta palkkaneuvotteluihin.

- On selvää, että ammattiliitot pyrkivät työehtoneuvotteluissa kompensoimaan pakkolakiheikennykset palkankorotuksilla. Se vie käytännössä pohjan hallituksen odottamilta työllisyysvaikutuksilta ja niihin perustuvalta kestävyysvajearviolta.

Pakkolait rapauttavat työelämän tasa-arvoa

Hallitus ei ole tehnyt pakkolaeista lainkaan sukupuolivaikutusten arviointia, vaikka esitykset heikentävät selvästi naisten ja pienipalkkaisten asemaa työelämässä.

- Lyhennetty vuosiloma, leikattu lomaraha ja sairausajan palkan alennus kaventavat kipeimmin julkisen sektorin matalapalkkaisten naisten toimeentuloa, Joonas Rahkola arvioi.

- Myös yksityisellä sektorilla sairausajan ansioiden leikkaukset vaikuttavat ankarimmin naisiin ja pienipalkkaisiin, palkansaajakeskusjärjestöt toteavat lausunnossaan.

SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto:www.sak.fi/aineistot/julkaisut/muut-julkaisut-ja-liitteet/sakn-akavan-ja-sttkn-lausunto-pakkolaeista-2015-12-09