SAK: Lupaus arjen turvaamisesta ei pitänyt - kuntien peruspalveluihin ja järjestöjen rahoitukseen esitetään leikkauksia, yrityksiä taas suojellaan

Ennakkotietojen mukaan esityksen ei pitänyt sisältää enempää leikkauksia peruspalveluihin kuin mitä hallitus on jo tehnyt ja päättänyt. Tästä huolimatta valtiovarainministeri Purran esityksen suurimpia säästökohteita ovat mittavat leikkaukset kuntien peruspalveluiden ja järjestöjen rahoitukseen.

– Nämä leikkaukset ovat jälleen yksi märkä rätti tavallisen kansalaisen kasvoille. Kuntien ja järjestöjen rahoituksesta leikkaaminen on käytännössä leikkaus arjen palveluihin, toteaa SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.

Uudet leikkaukset yhdessä aikaisempien kehysriihipäätösten ja julkishallinnon “tehostamisohjelman” kanssa voivat vaikuttaa julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden lisäksi yleiseen taloustilanteeseen.

–  Odotettua syvempi taantuma ja julkistalouden sopeuttaminen ovat yhdessä lisänneet työttömyyttä hälyttävän paljon viimeisen parin vuoden aikana. Esitetyt julkishallinnon ja järjestöjen leikkaukset johtavat todennäköisesti irtisanomisiin, mikä osaltaan lisää työttömyyttä.

Lisäksi Purra ehdottaa entisten leikkausten päälle koko valtion kotoutumiskorvauksen lakkauttamista. Jo maassa asuvien ulkomaalaisten kotoutumista Suomeen pitäisi päinvastoin nopeuttaa ja tehostaa.  Nyt uhkana on palvelujen hajautuminen ja heikentyminen.

Julkistalouden sopeutustalkoisiin odotettiin vihdoin elinkeinoelämää mukaan yritystukien kautta. Ministeri Purran esityksessä suuret puheet yritystuista karsimisesta onkin typistynyt tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) leikkaukseksi. Tämän lisäksi tikunnokkaan on nostettu merenkulku, sillä alan miehistötukeen esitetään leikkausta. Pieni säästö, joka voi merkittävästi heikentää Suomen huoltovarmuutta.

Yllätys oli myös, että valtiovarainministeri jatkaa koulutusleikkauksia. Esimerkiksi vapaasta sivistystyöstä ehdotetaan leikattavaksi yhteensä 40 milj. euroa ja myös kuntien valtionosuuksien leikkaukset tulevat kohdentumaan merkittäviltä osin koulutukseen.  SAK on erityisen huolissaan mahdollisesta Opetushallituksen lakkautuksesta ja sen vaikutuksista koulutuksen laatuun. 

– T&K-rahoituksesta ja koulutuksesta leikkaaminen ovat talouskasvun kannalta äärimmäisen huonoja päätöksiä. On käsittämätöntä, että puhe yritystukien leikkauksesta on muuttunut tällaiseksi farssiksi, Knuutila huokaa.

Sen sijaan moni suuri ja vaikuttava toimenpide on sivuutettu valtiovarainministerin esityksessä täysin. Esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotusta pitäisi uudistaa ja haittaverojen kehitys olisi järkevää sitoa indeksiin. Tällaiset veromuutokset tukisivat sekä julkista taloutta että kestävää kasvua.

Nopeimmin hallitus pääsisi kuitenkin säästötavoitteeseensa luopumalla aikaisemmista päätöksistään keventää yritysten ja suurituloisten verotusta miljardien edestä.

– Esimerkiksi päätös yhteisöveron alentamisesta heikentää verotuottoja vuosittain yli 800 miljoonaa euro. Jos tästä päätöksestä luovuttaisiin, hallitus voisi käytännössä jättää tekemättä miljardin euron lisäsopeutukset, Knuutila huomauttaa.