SAK:n tutkimus: Lakkovalmius laajaa halki palkansaajakentän
31.1.2023
Palkansaajista löytyy runsaasti valmiutta lakkoilla oman palkkansa puolesta. Syynä on huoli omasta pärjäämisestä hintojen noustessa.
SAK:n Kantar Publicilla teettämän tutkimuksen mukaan palkansaajista jopa 68 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lakko-oikeus on perusoikeus, jota ei saa rajoittaa. Puoluekannatuksella mitattuna suurin kannatus lakko-oikeudella on vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajissa.
- Kannatusta lakko-oikeudelle löytyy runsaasti jopa nihkeimmin asiaan suhtautuvissa kokoomuslaisissa palkansaajissa, joista rajoittamista missään olosuhteissa vastustaa hieman vajaa puolet eli 44 prosenttia, kertoo SAK:n johtaja Jyrki Konola.
Palkansaajat ovat myös valmiita käytännön tekoihin. Kysyttäessä valmiudesta osallistua lakkoihin palkkansa parantamiseksi jopa 56 prosenttia työntekijöistä vastasi myöntävästi.
Jos katsotaan palkansaajien jäsenyyttä ammattiliitossa, kannatusta löytyy jokaisen keskusjärjestön riveistä. SAK:laiseen ay-liikkeeseen kuuluvilla näyttää olevan hieman enemmän lakkovalmiutta kuin muilla: 74 prosenttia on valmis osallistumaan lakkoon, jos aiheena on oman palkan parantaminen.
- Tämä on näkynyt hyvin kirkkaasti viimeisten kuukausia aikana, kun SAK:laiset ammattiliitot päättivät koordinoida työehtosopimustoimintaa varmistaakseen jokaiselle ostovoimaa turvaavat palkankorotukset, Jyrki Konola sanoo.
Yksi tärkeimpiä syitä lakkovalmiuteen on se, että palkansaajat ovat erittäin huolissaan toimentulostaan hintojen nousemisen vuoksi. 59 prosenttia palkansaajista kertoo olevansa huolissaan kotitaloutensa toimeentulosta hintojen nousemisen vuoksi. Huoli korostuu erityisesti niillä, jotka ovat työntekijäasemassa (67 %).
- Mitä pienemmät ovat henkilön tulot, sitä suurempi on huoli omasta toimeentulosta hintojen noustessa. Harvemmin kuitenkaan luvut ovat näin murskaavia, arvioi SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.
Kantar Publicin toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin palkansaajien näkemyksiä toimeentulosta, lakko-oikeudesta, lakkojen hyväksyttävyydestä palkkojen nostamisen välineenä ja omasta valmiudesta osallistua lakkoihin. Osallistujat arvioivat myös oman taloutensa tilaa hintojen noustessa. Vastaajia oli 1 504 ja vastukset kerättiin 20.–23.1.2023. Virhemarginaali on 2,5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Löydät koko tutkimuksen liitteestä.

Päivitetty: 31.1.2023
Viimeisimmät uutiset
- Orpon hallitus saksi vastoin virkaesitystä työelämän perusoikeuksien rahoituksen5.12.2025
- Järjestöjen valtionapupäätökset: Merkittävä leikkaus työelämän ihmisoikeustyöhön5.12.2025
- SAK:n selvitys: Ilmastonmuutosta hillitään työpaikoilla, mutta työntekijöiden osaamiseen ei satsata2.12.2025
- SAK:n Jarkko Eloranta: Hallitus on keskittynyt elinkeinoelämän toiveiden täyttämiseen ja unohtanut työttömät20.11.2025
- AKT: Palkansaajien ostovoima on kasvanut toista vuotta peräkkäin – positiivinen käänne saatu työehtosopimusneuvotteluilla19.11.2025
- Linja-autonkuljettajien vessaongelmissa käänne parempaan19.11.2025
- Pääluottamusmies Vesa Mikkolasta AKT:n uusi edunvalvontapäällikkö14.11.2025
- EU-tuomioistuimen linjaus vähimmäispalkkadirektiivistä vahvisti velvoitteen edistää työehtosopimuksia12.11.2025
- SAK:n kysely: Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen lisää irtisanomisia ja kiistoja työpaikoilla29.10.2025
- Hallituksen esitys irtisanomisten helpottamisesta tuo lisää epävarmuutta työntekijöiden elämään23.10.2025
Päivitetty: 31.1.2023