SAK: Veropäätökset osoittavat hallituksen huolen valtion velasta valheeksi

Hallitus päätti alentaa yritysten yhteisöveroa lähes miljardilla eurolla ja erityisesti suurituloisimpien verotusta. Veronkevennykset johtavat verotuottojen vähenemiseen, joten päätösten seurauksena valtion velkaantuminen jatkuu uusista leikkauksista huolimatta. 

– Veropäätösten taustalla on elinkeinoelämän etujärjestöjen vaatimukset ja tutkimustiedon sivuuttava toiveajattelu. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö varoitti aiemmin, että yritysten lobbareiden ajamilla veronkevennyksillä voisi olla vakavia seurauksia Suomelle. Hallitus päätti kuitenkin sivuuttaa nämä varoitukset ja lähti toteuttamaan yritysten toivelistaa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta paheksuu. 

Aiempia leikkauksiaan ja tavallisiin ihmisiin kohdistuvia veronkorotuksia hallitus on perustellut huolella valtion velkaantumisesta. Nyt päätetyt veronkevennykset osoittavat, että huoli valtion velasta ei ole hallituksen talouspolitiikan todellinen johtotähti. 

– Päätökset jatkavat hallituksen talouspolitiikan kovaa linjaa. Jo valmiiksi varakkaiden verotusta kevennetään samalla kun julkisista palveluista ja pienituloisilta leikataan. Hallituksen politiikassa ei ole kyse valtion velkaantumisen taittamisesta, vaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion murentamisesta, Kaukoranta analysoi. 

Hallitus perustelee toimiaan talouskasvun tukemisella, mutta perustelu ei kestä kriittistä tarkastelua. Taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä siitä, että veronkevennysten kasvuvaikutukset ovat sen verran pieniä, että ne eivät rahoita itseään. Hallitus ei ole myöskään johdonmukainen, koska se on itse heikentänyt talouskasvua leikkaamalla pienituloisten ostovoimasta ja koulutuksesta. 

Hallitus paikkaa veronkevennysten aukkoa valtion talouteen useilla veronkorotuksilla ja lisäleikkauksilla. Hallitus paikkaa vajetta myös kasvattamalla Valtion eläkerahaston tuloutuksia valtion budjettiin. 

– Eläkerahastojen syöminen on hallitukselle keino peitellä sen veropäätösten vaikutusta valtion talouteen. Pysyvien alijäämien paikkaaminen omaisuustuloilla ei ole kestävää talouspolitiikkaa, Kaukoranta huomauttaa. 

Hallitus jatkaa pohjoismaisen työmarkkinamallin rapauttamista 

Rahoittaakseen yritysten ja suurituloisten veronkevennyksiä hallitus esittää myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoa. Muutos tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle. Verovähennyksen poistaminen heikentäisi taloudellisia kannustimia liittyä ammattiliittoon tai työnantajajärjestöön. Tämä voi pidemmällä aikavälillä johtaa järjestäytymisasteen alentumiseen ja sitä kautta kollektiivisen sopimisen rapautumiseen. 

– Hyvinvointivaltion palveluiden ja etuuksien ohella pohjoismaisen mallin toinen kulmakivi on työehtosopimuksiin perustuva kollektiivinen sopiminen. Hallituksen uudet päätökset asettuvat jatkumoksi aiemmille työmarkkinaheikennyksille. Näyttää selvältä, että hallituksen tavoitteena on pohjoismaisen työmarkkinamallin murentaminen Suomessa, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa.