AKT: Tieverkko kaipaa kunnon kuoppakorotusta
18.7.2023
Lomailevat suomalaiset voivat itse tehdä huomioita eri puolilla Suomea siitä, miten tieverkko rapistuu. Maantiet pitää saada kuntoon koko Suomessa, jotta talous toimii. Teiden kunto on turvallisuuskysymys, AKT:n ammattikuljettajille myös työturvallisuuskysymys.
AKT-lehden arkistokuva: Kuljettaja Tero Ihalainen näkee ratin takaa paitsi hienot keskisuomalaiset maisemat, myös tiestön vuosi vuodelta heikentyneen kunnon. Kuva: Hannu Tuovinen
Reissatessaan Suomen pääteillä ja sorapäällysteisillä mökkiteillä jokainen voi itse nähdä maanteiden korjausvelan eli teiden huonon kunnon. Ammattikuljettajat kokevat sen joka päivä. Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n näkemys on, että tieverkko pitää saada kuntoon. Korjausvelan kasvu tulee pysäyttää.
– Tiet alkavat olla jo vaarallisen huonossa kunnossa. Tästä tulee ammattikuljettajilta viestiä tien päältä, AKT:n sopimustoimitsija Vesa Lackman sanoo.
Maanteiden kunto on huonontunut huolestuttavalla vauhdilla. Korjausvelka tarkoittaa, että jatkuvasti teitä korjataan vähemmän suhteessa niiden kunnon rapistumiseen. Tämä velka vain kasvaa.
Keväällä 2023 Trafi kertoi, että teiden korjausvelka on 1,65 miljardia euroa. Päällystetyistä teistä huonokuntoisia on 7900 kilometriä eli noin 14 prosenttia. Sorateistä noin 2 800 km eli 10 prosenttia on huonokuntoisia. Nämä ovat iso turvallisuusriski.
AKT katsoo, että tieverkon korjaamista pitää kohdentaa. Ensisijaisia ovat elinkeinoelämän toimintaedellytykset, työmatkaliikenne ja liikenneturvallisuus. Myös alempitasoiseen tieverkkoon pitää olla varaa tehdä parannuksia.
Raskaan liikenteen kaluston mitat ja massat ovat kasvaneet, mikä kuluttaa teitä entistä enemmän.
Pitkät HCT-yhdistelmäajoneuvot tarvitsevat myös suuremmat taukopaikat pysähtyäkseen. Se tarkoittaa kuljettajille isompaa haastetta löytää paikka pysähtyä. Tarvitaan valtakunnallinen raskaan liikenteen taukopaikka- ja siirtokuormausalueverkko. Se kehittäminen on saatava liikkeelle.
Hallitusohjelma pistää isoja panoksia raiteisiin. Raiteet eivät korvaa maantieverkkoa, joka on ainoa todellinen vaihtoehto liikkumiseen harvaan asutuilla alueilla.
Teitä pitkin kulkee 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista ja henkilöliikenteestä. Tien päällä kuljettajina on AKT:n ammattilaisia, kuten esimerkiksi yhdistelmäajoneuvon-, kuorma-auton-, linja-auton-, säiliöauton- ja ympäristönhuollon kuljettajia.
Päivitetty: 18.7.2023
Viimeisimmät uutiset
- Sveitsin kuljetustyöntekijöiltä tukea Suomen työntekijöille3.5.2024
- AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokon vappupuhe Helsingin Kansalaistorilla - ”Työnantajien oikeuksille tarvitaan rajat”1.5.2024
- Itävallasta tukea ja solidaarisuutta AKT:lle30.4.2024
- Ruotsi, Turkki, Norja, Espanja - kansainvälinen tuki vyöryy suomalaisille työntekijöille - myös mielenilmauksia luvassa30.4.2024
- AKT:n toimistot siirtyvät kesäaikaa torstaina 2.5. - Toimistot suljetaan 30.4. klo 1330.4.2024
- Viron merimiehet liittyvät tukirintamaan26.4.2024
- Suomalaisille työntekijöille tukea Belgiasta24.4.2024
- ETF: Kansainvälinen huoli Suomen tilanteesta kasvaa23.4.2024
- Suomi ottaa työntekijöiden oikeuksissa sadan vuoden takapakin19.4.2024
- Turkista tukea Suomen kuljetusliitoille19.4.2024
Päivitetty: 18.7.2023