Pasanen AKT:n valtuustossa: Lonka-sopimuksen laajennus ELY-liikenteeseen seuraavan sopimuskierroksen kärkihanke

Ajattelin puhua teille tänään neljästä eri aiheesta, pääaiheenani on paikallinen sopiminen ja siihen liittyen yhteistoimintaasiamies Harri Hietalan maan hallitukselle tekemä selvitys, tavaraliikenteen kabotaasista, linja-autoliikenteen kilpailutuksesta/lonkasopimuksesta ja lopuksi muutama sana tilaajavastuulakiin tulleista muutoksista, totesi syysvaltuustopuheessaan AKT:n 2. varapuheenjohtaja Harri Pasanen.

Selvitys paikallisesta sopimisesta

Yhteistoiminta-asiamies Hietala esittää kahta eri mallia paikalliselle sopimisille, A- ja B-malli.
A-malli ei edellytä muutoksia työehtosopimuksia koskevaan lainsäädäntöön, mutta se vaatii työehtosopimusosapuolilta yhteistä tahtotilaa ja toimintaa. Paikallisen sopimisen ehdot ja rajat sovittaisiin työehtosopimuksilla.

B-mallissa muutetaan lainsäädäntöä siten, että paikallinen sopiminen sallitaan sitä kautta silloin, kun se ei olisi muutoin mahdollista.

Nykyisellään työsuhteen ehdot määräytyvät lakien säännöksistä, työehtosopimuksista ja työsopimuksista. Sitovat lainsäännökset sekä työehtosopimukset asettavat vähimmäisehtoja. Joistakin asioista voi sopia toisin työsopimuksella. Useissa työehtosopimuksissa mahdollistetaan paikallinen sopiminen joistakin asioista. Työehtosopimuksiin perustuvaa paikallista sopimista tapahtuu nykyisin vain järjestäytyneissä yrityksissä ja siihen liittyy mm. työrauhavelvollisuus ja valvontavelvollisuus. Järjestäytymättömät yritykset eivät voi nykyisin hyödyntää paikallista sopimista. Hietala esittää selvityksessään, että myös järjestäytymättömät yritykset pääsevät tietyin edellytyksin sopimaan paikallisesti työsuhteen ehdoista.

Selvityksen tavoitteena oli malli, että yrityksissä voitaisiin nykyistä laajemmin sopia paikallisesti työsuhteen ehdoista, kuten palkoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä

Paikallisesta sopimisesta syntyvät riidat vietäisiin aina työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Järjestäytymättömissä yrityksissä paikallinen sopimus voitaisiin myös tehdä työntekijäryhmän kanssa kirjallisesti. Tarkoittaa sitä, että työntekijäryhmä voisi ns. ”jyrätä” luottamusmiehen. Sopiminen edellyttää sen, että ryhmän enemmistö sopimuksen hyväksyy ja sopimus koskee vain niitä työntekijöitä, jotka ovat sen hyväksyneet. Selvityksen kirjaus siitä, että jos paikallisen sopimuksen sisällöstä tulee riitaa, palattaisiin noudattamaan työehtosopimusta siihen saakka kunnes riita on ratkaistu. Tämä on myrkkyä työnantajille, koska siinä puututaan heille pyhään asiaan, tulkintaetuoikeuteen.

Millä ehdoilla paikallinen sopiminen ulottuisi lähetettyihin työntekijöihin, siitä ei varmuutta ole. Hietalan vastaus kysymykseen lähetettyjen työntekijöiden asemaan oli ympäripyöreä. Rivien välistä mielestäni oli luettavissa, että ajatuksena on päästä puuttumaan siihen, ettei lähetettyyn työntekijään ainakaan joka tilanteessa tarvitse noudattaa kaikkia suomalaisiin työntekijöihin noudettavia määräyksiä tai ehtoja. Eli lähetetyistä työntekijöistä tulisi halpatyövoimaa (ellei sitä jo ole nytkin).

Hietalan selvityksen ”porkkana” työntekijöille on hänen mielestään se, että henkilöstön asemaa yrityksen päätöksenteossa vahvistetaan. Hallintoedustuslaki määrittelee henkilöstön edustajan valitsemisen yrityksen hallintoon. Lakia muutettaisiin niin, että soveltamisalan alaraja olisi 100 työntekijää, nykyisin raja on 150. Meidän sopimusalojen työpaikoista edelleen jää valtaosa ulos tuosta alennetustakin rajasta ja toisaalta, onko se miten suuri ”onni ja autuus” saada henkilöstön edustaja yrityksen hallintoon?

Toinen ”porkkana” on muutosesitykset yhteistoimintalakiin. Tarkoitus on muuttaa lakia siten, että jatkossa työpaikoilla on aitoa yhteistoimintaa. Itse en lakiin esitetyissä muutoksissa kyllä kovin suurta muutosta näe tuohon suuntaan, mutta vika saattaa olla lukijan silmissä tai ymmärryksessä.

Meidän työehtosopimuksissa on aika vähän kohtia, jotka mahdollistavat paikallisen sopimisen toisin. Sopiminen yleensä ja etenkin paikallinen sopiminen edellyttää vahvaa luottamusta osapuolten välillä, kukin miettiköön tahollaan, onko sitä luottamusta näinä päivinä miten paljon?

Tavaraliikenteen kabotaasi

Kun eduskuntavaalit oli keväällä ohi ja saatiin porvarit valtaan, niin johan alkoi tapahtua tällä rintamalla. Suomi oli saanut jo aiemmin EU-komission huomautuksen vuonna 2013 voimaan tulleen tavaraliikennelain kabotaasia liikaa rajoittavista määräyksistä. Uusi hallitus laati kiireellä jo kesäkuussa lakimuutosesityksen, jossa esitetään otettavaksi käyttöön pilkulleen direktiivin mukaiset kabotaasimääräykset.

Ensimmäinen muutos lakiin tarkoittaa sitä, että kolme kabotaasikuljetusta ei ole enää yhtä kuin kolme purkua. Muutoksen jälkeen yksi kabotaasikuljetus voi sisältää useita purkuja, ensimmäinen kuljetus päättyy vasta siihen, kun lasti on kokonaan purettu vaikka esim. 10 eri paikkaan ja eri paikkakunnille. Toinen muutos liittyy siihen, että kabotaasia saa direktiivin mukaan harjoittaa vain väliaikaisesti. Tavaraliikennelaissa väliaikainen on määritelty siten, että jos on ajanut yli 10 kuljetusta kolmen kuukauden aikana, se ei enää ole väliaikaista. Tämä kohta on laista poistettava, väliaikaista ei saa komission mukaan mitenkään tarkalleen määritellään.
Molemmat muutokset helpottavat kabotaasin edellytyksiä ja tulevat epäilemättä lisäämään kabotaasiliikennettä Suomessa.

EU-komissiolta on ilmeisesti tulossa ensi vuonna maantieliikennepaketti siten, että vuoden 2016 alkupuoliskolla tulee tiedonanto ja loput sitten vuoden loppupuolella. Paketin isoja linjoja ovat mm. markkinoiden avaaminen, sosiaaliset kysymykset ja teknologia. Siitä ei ole varmaa tietoa, onko paketissa kabotaasin vapautuminen. Paketissa puhutaan markkinoiden avaamisesta, joten pahaa pelkään, että paketti sisältää kabotaasin vapauttamisen kokonaan.

Linja-autoliikenteen kilpailutus/lonkasopimus

Linja-autoliikenteen kilpailutusta on nyt harjoiteltu eri puolella Suomenniemeä muutaman vuoden ja ongelmilta ei ole kokonaan vältytty. Mutta ehkä isoimmat ongelmat kuitenkin ovat olleet siellä, missä tätä ”harjoittelua” on tehty jo pitkään eli pääkaupunkiseudulla. Kehäradan käyttöönotto vähensi linjojen määrä ja sai aikaan uudenlaisen tilanteen. Syntyi tilanne, ettei kaikille irtisanotuille ollutkaan enää työpaikkaa voittajayrityksissä.

Tähän kun yhdistyi ylimitoitetut irtisanomiset kilpailun hävinneissä yrityksissä, niin aluksi tilanne näytti suorastaan hirveltä. Syntyi ostajan markkinat eli kilpailutuksessa voittaneet yritykset pääsivät ns. valitsemaan parasta päältä. Tämä näkyi eritoten työhönottotilanteissa, yksi yritys haastatteluineen, koeajoineen, psykologisine testeineen ja terveystarkastuksineen pääsi aivan uudelle tasolle. Näytti sille, että NASAlle pääsisi helpommin astronautiksi, kuin kyseiseen yritykseen ajamaan linja-autoa. Mutta kilpailutus on tullut jäädäkseen, sen kanssa meidän on elettävä ja tehtävä hartiavoimin töitä, jotta Lonka-sopimusta saadaan kehitettyä entistä paremmaksi. Lonka-sopimuksen soveltamisen laajentaminen ELY-kilpailutukseen on haastava tavoite ja sen tulee olla seuraavan liittokohtaisen työehtosopimuskierroksen keihään kärki linja-autopuolen tavoitteissa.

Tilaajavastuulain muutokset

Muutoksia tuli mm. selvitysvelvollisuuden laajuuteen, lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan selvittämiseen sekä laiminlyöntimaksuihin.

Uutta on mm. se, että tilaajan on nyt hankittava selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Selvitysvelvollisuuden voi täyttää hankkimalla esim. jäljennöksen työterveyshuoltosopimuksesta. Tilaajan on myös arvioitava, aikooko sopimuskumppani hoitaa verovelkansa, mikäli verovelkarekisteristä ilmenee maksamattomia veroja tai sopimuskumppani on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutta. Lähetettyjen työntekijöiden osalta on tilaajan selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturva eli miten eläke- ja tapaturmavakuuttamista koskevat tiedot määräytyvät, ennen kuin työntekijät aloittavat työnsä Suomessa.

Maksuja myös korotettiin, laiminlyöntimaksu on nyt 2 000 - 20 000 euroa. Korotettu laiminlyöntimaksu on 20 000 - 65 000 euroa ja se koskee nyt kaikkia aloja.
Lakimuutokset ovat koskeneet uusia alihankinta- ja vuokratyösopimuksia 1.9.2015 alkaen. Muutosten noudattamista ja yleensä tilaajavastuulakia valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto koko Suomessa.

Olemme isojen haasteiden edessä ay-liikkeessä, mutta yhdessä asioita tekemällä me pärjäämme myös tulevaisuudessa. Ei anneta periksi, vaikka kolmen ässän hallitus koettaa meitä kyykyttää!

- EU-komissiolta on tulossa ensi vuonna maantieliikennepaketti. Pahaa pelkään, että paketti sisältää esityksen kabotaasin vapauttamisesta kokonaan, ennakoi Harri Pasanen.