Tieverkko murenee ja samalla rapautuu Suomen kilpailukyky
17.3.2023
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto nostaa maanteiden kunnon parantamisen esiin yhtenä keskeisenä vaalitavoitteenaan. Tieverkon rapistuminen merkitsee Suomen kilpailukyvylle enemmän kuin esimerkiksi työnantajien tavoittelema paikallinen sopiminen.
Kuva Adobe Stock
Suomalainen raskas liikenne tarvitsee hyväkuntoista tieverkkoa, peräänkuuluttaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto eduskuntavaalitavoitteenaan. Ilman kuljetuksia ei pärjää teollisuus, eikä myöskään kauppa. Suomen sisäisistä tavarankuljetuksista 90 prosenttia tapahtuu maantietä pitkin. Maanteiden korjausvelka on paisunut vuosien varrella liian suureksi, ja on nyt Traficomin mukaan 1,6 miljardia euroa.
- Maanteiden kunto on suomalaisen teollisuuden ja kaupan kannalta yksi avainkysymyksiä. Se on paljon suurempi kilpailukykytekijä kuin paljon puhuttu paikallinen sopiminen, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom muistuttaa.
AKT-lehti kysyi kuudelta suurimmalta puolueelta niiden kantaa maanteiden korjausvelkaan. Kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että tieverkko on tärkeä ja nykyisellään huonossa kunnossa. Kaikki antoivat ”vaalilupauksen” pitää tiet kunnossa, mutta yksikään ei määrittänyt minkäänlaista rahasummaa. Toivottavasti nämä lupaukset muistetaan myös vaalien jälkeen. https://www.aktlehti.fi/ilmiot/kaikki-haluavat-tiet-parempaan-kuntoon/
EK:n paniikkijarrutus estää työelämän kehittämisen
AKT:n 1. varapuheenjohtaja Jarkko Arpula otti kantaa myös työmarkkinakierrokseen. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on ilmoittanut vetäytyneensä työehtosopimusten neuvottelupöydistä. Kevään 2023 tes-kierros on kuitenkin osoittanut, että EK vahtii joka ikistä yksityisen sektorin sopimusneuvottelua. Yksikään työnantajaliitto ei voi tehdä mitään, mihin keskusliitto ei anna lupaa. Ongelmaa korostaa se, että valtakunnansovittelijan toimisto noudattaa millintarkasti EK:n tahtomaa linjaa.
- Yhdenkään alan työhyvinvointi ei kehity, kun EK katsoo, että kaikki kehittävät toimenpiteet pitää maksaa jollakin tavalla rahassa mitaten, Arpula sanoo.
AKT:ssa nähdään, että Suomessa on työvoimapula, joka johtuu pitkälti huonoista työolosuhteista, jonka jäljet johtavat EK:n vetämään linjaan. Ihmiset eivät jaksa työssään, heidät on vedetty liian tiukalle. Kehittäminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Jäljet näkyvät sairauspoissaoloina, väsymisenä ja pahoinvointina, vaikka moni työelämää kehittävä ratkaisu ei maksaisi mitään. Tilanne tulee edelleen heikentymään, ellei EK:n lanseeraamaa nollasummapeliä saada muutettua.
AKT:n jäseniä on 18.-19.3. koolla Oulussa Talvipäivillä. Tapahtumassa on liki tuhat osallistujaa.
Päivitetty: 17.3.2023
Viimeisimmät uutiset
- AKT: Suomeen on rakennettava uusi työmarkkinamalli, jolla voidaan parantaa ostovoimaa, työssä jaksamista ja kilpailukykyä31.5.2023
- Ismo Kokko pohjoismaisen kuljetustyöntekijöiden liitto NTF:n johtoon24.5.2023
- Mikä parantaisi kuljetusalan imua? - Harri Pasasen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa23.5.2023
- Paikallinen sopiminen on SAK:laisilla aloilla yleistä, mutta sopimusten tulkinnasta syntyy usein erimielisyyksiä11.5.2023
- Työväen Musiikkitapahtumaan AKT:n jäsenille lipputukea hurjat 75 %9.5.2023
- Matkatoimistoalalle saatu työehtosopimus päättää AKT:n tes-kierroksen5.5.2023
- Jäsenrekisteripalvelut ja työsuhdeneuvonnan puhelinpalvelu keskiviikkona 10.5. klo 12-159.5.2023
- Maksuton Kesäduunari-info auttaa kesätyöntekijöitä2.5.2023
- Matkatoimistoalalle neuvottelutulos2.5.2023
- Työturvallisuuslaki muuttuu – ovatko työpaikat valmiita?28.4.2023
Päivitetty: 17.3.2023